Useilla hyvinvointialueilla on loppuvuoden aikana sovittu paikallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken pelastushenkilöstön työajan jatkamisesta poikkeusluvan mukaisesti, vaikka aluehallintoviraston määräaikaisena myöntämä poikkeuslupa onkin ollut päättymässä.
Työaikalaki mahdollistaa määräaikaisena myönnetyn poikkeusluvan jatkamisesta sopimisen, mikäli olosuhteet eivät ole sen myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet.
Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa solmituilla sopimuksilla operatiivinen pelastushenkilöstö jatkaa työskentelyä 24 tunnin työajassa, keskimäärin 42 viikkotyötunnilla.
Työajan lisäksi pelastuslaitoksissa neuvoteltu myös kokonaispalkasta eli työaikakorvausten kiinteästä korvausprosentista. Länsi-Uudellamaalla kokonaispalkan uudeksi korvausprosentiksi sovittiin 43, joka kattaa myös sairauspoissaoloajan.
Varsinais-Suomessa kokonaispalkka tulee käyttöön ensimmäistä kertaa. Kokonaiskorvausprosentti on työaikana 44 ja sairauspoissaoloajalta 25.
— Kokonaispalkan käyttöönotto on ollut henkilöstön tavoite, ja enemmistö yhdistyksemme jäsenistä pitää sitä hyödyllisenä. Keskustelua kuitenkin jatketaan varmasti siitä, mitä kokonaiskorvaus käytännössä tarkoittaa ja miten se vaikuttaa esimerkiksi ansioihin sairauslomien aikana, luottamusmies Miika Mattila Turun Seudun palomiehistä kertoo.
Lokakuussa Varsinais-Suomessa päätettiin palkkarakenneuudistuksesta, jossa ansioiden painotus siirretään henkilökohtaisista lisistä tehtäväkohtaiseen palkkaan.
— Ensi vuonna käynnistyy palkkarakenneuudistuksen kolmas vaihe, jossa kartoitetaan työntekijöiden osaaminen ja pätevyydet sekä määritellään näihin perustuvat henkilökohtaiset vastuulisät, Mattila kertoo.
Keski-Suomessa työnantaja on sitoutunut neuvottelemaan kokonaispalkkasopimuksesta maaliskuun loppuun mennessä. Luottamusmies Kari-Pekka Mikkonen odottaa, että kokonaispalkassa saavutetaan ratkaisu, joka hyödyttää sekä henkilöstöä että työnantajaa.
— Kokonaispalkkajärjestelmä tuo merkittävää lisäarvoa, sillä se mahdollistaa työn joustavamman suunnittelun ja työnteon monimuotoistumisen. Kokonaispalkka vaikuttaa siihen, että henkilöstöllä on paremmat edellytykset osallistua koulutuksiin ja projektityöskentelyyn, Mikkonen sanoo.
Vuorokausirytminen työaika on olennainen tekijä pelastustoiminnan palveluiden järjestämisessä ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa. Sen merkitys korostuu erityisesti työn ja perhe-elämän tasapainon mahdollistajana.
— Keski-Suomessa myös ensihoitajat haluavat siirtyä vuorokautiseen työaikaan. Yhdistyksenä pyrimme tukemaan tämän tavoitteen toteutumista niillä alueilla, missä tällainen järjestely on työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta järkevä, Mikkonen lisää.
Teksti: Mikko Terävä
Arkistokuvat: SPAL ja DALL·E
