Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoitteena on varmistaa pelastuspalveluiden yhdenvertaisuus ja laatu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Ohje on tarkoitettu hyvinvointialueiden pelastustoimille ja aluehallintovirastoille suunnittelun ja arvioinnin tueksi.
Sisäministeriön julkaisema uusi pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje korostaa aiempaa enemmän toimintaympäristö- ja riskianalyysin sekä onnettomuuksien ehkäisyn vaikutusta toimintavalmiuden suunnitteluun ja seurantaan.
Ohjeen tarkoitus on yhdenmukaistaa toimintavalmiuden suunnittelun dokumentointia sekä toiminnan ja tietojen seurantaa valtakunnallisesti.
Ohjeessa kuvataan toimintavalmiuden suunnittelun eri vaiheet tavanomaisista tehtävistä poikkeusoloihin. Lisäksi siinä esitetään pelastustoimintaan osallistuvien muodostelmien vähimmäissuorituskykyjä ja muodostelmien toimintavalmiusajoille asetettuja tavoitteita.
Edelliseen ohjeeseen verrattuna uusia asioita ovat muun muassa suorituskykyyn liittyvät käsitteet ja toimintavalmiuden suunnittelun tasot. Uusi ohje mahdollistaa pelastusryhmää pienempien muodostelmien käytön ainoana yksikkönä matalariskisissä tehtävissä. Tämä edellyttää vielä pelastustoimen tehtävänkäsittelyohjeen päivittämistä Hätäkeskuslaitoksessa.
Toimintavalmiuden suunnittelussa käytettävä riskiruudukko uudistuu. Jatkossa se perustuu pääosin onnettomuushistoriaan, mutta riskiluokkaan vaikuttavat myös ruudun kerrosala sekä ympäröivien ruutujen riskiluokka. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen tavoitteet riskiruuduittain pysyvät pitkälti entisellään.
Riskiruudukon ennustemallin tiedot päivitetään kerran vuodessa. Aineistona päivityksessä on onnettomuushistoria viisi vuotta taaksepäin. Riskiruudukkoa käytetään pääasiassa vain pelastustoiminnan ensimmäisen vasteen toimintavalmiuden mitoittamiseen.
Riskiruutumallin ohella toimintavalmiuden suunnitteluun vaikuttavat monet muut tekijät. Esimerkiksi erityistä tarkastelua vaativissa paikallisissa kohteissa on selvitettävä tarvittavat pelastustoiminnan palvelut ja suunniteltava toimintavalmius.
– Ohjeessa tehdään paljon aikaisempaa kattavampi palvelutarpeen arviointi. Aikaisemmin riskiruudukko on ollut vahvassa roolissa palvelutarpeen kuvaajana. Jatkossa sen merkitys muiden arviointien rinnalla on pienempi, kertoi pelastusylitarkastaja Olli Ryhänen sisäministeriön infotilaisuudessa.
Onnettomuustyypeistä on tunnistettu tehtävät, joissa ensimmäisen yksikön nopealla toimintavalmiudella on kohonnut mahdollisuus pelastaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvia onnettomuusvahinkoja. Näistä ”kohonneen pelastuspotentiaalin onnettomuuksista” käytetään lyhennettä KoPPO-tehtävät.
Kohonneen pelastuspotentiaalin onnettomuuksista käytetään lyhennettä KoPPO-tehtävät.
Uusi toimintavalmiusohje ei vaikuta hyvinvointialueiden pelastustoimen laskennalliseen rahoitukseen. Rahoituksessa käytettävät kertoimet määräytyvät rahoituslain ja -asetuksen mukaisesti asukaslukuun ja kerrosalaan perustuvan regressiomallin mukaan. Rahoitusmallia kehitetään parhaillaan valtiovarainministeriön johdolla.
– Hyvinvointialueet arvioivat jatkossakin pelastustoiminnan palveluiden tarpeet sekä suunnittelevat alueiden palvelut paikallisten, alueellisten ja kansallisten riskien ja uhkien mukaisesti, mutta valtakunnallisesti yhdenmukainen malli huomioiden, pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sanoo.
Sisäministeriö pyysi alan toimijoilta palautetta toimintavalmiusohjeesta sen valmisteluvaiheessa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL nosti lausunnossaan esiin erityisesti kärkiyksikön roolin pelastustoiminnassa, toimintavalmiuden riskiruudukon määrittelyn sekä toimintavalmiusajan toteuman seurannan.
SPALin mukaan ohjeen vahvuuksia ovat toimintavalmiuden huomioiminen myös poikkeusoloissa sekä suunnittelun ja valvonnan selkeä erottelu.
SPAL katsoo, että pelastustoimea koskevat normit tulisi antaa ohjeiden sijasta lainsäädännön kautta, jolloin valtio olisi velvollinen rahoittamaan lisävelvoitteiden aiheuttamat resurssitarpeet pelastustoimelle.
- Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on ladattavissa valtioneuvoston verkkosivulta.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Juha-Pekka Laakso
