Työterveyslaitoksen tutkimuksessa saatiin uutta tietoa ns. aktiivisista palautusmismenetelmistä. Niillä voidaan huomattavasti nopeuttaa lihaksiston palautumista raskaan pelastustyön jälkeen.
Juttu on alun perin julkaistu Pelastusalan ammattilaisessa 11.5.2016
LUE MYÖS: Palautuminen vaatii aikaa
Pelastajan lihaksiston palautumista voidaan huomattavasti nopeuttaa aktiivisin palauttavin menetelmin, muuttujasta riippuen 2—56 -kertaisesti.
Keskimäärin lihaksiston palautumista edistää tehokkaimmin kontrastivesiterapia, mutta myös muut menetelmät — kylmävesialtistus, aktiivinen venyttely, kofeiinin nauttiminen — ovat hyödyllisiä.
Palautumista tutkittiin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen — Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit, jota rahoitti Työsuojelurahasto.
Tutkimus oli jatkoa aiemmalle tutkimukselle Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi. Siinä havaittiin, että lihaksiston täydellinen palautuminen voi kestää yli kaksi vuorokautta.
Puutteellinen palautuminen raskaan kuormituksen jälkeen voi johtaa krooniseen väsymystilaan. Pitkäkestoisesti heikentynyt toimintakyky altistaa liikuntaelinvaivoille ja nostaa tapaturma- ja onnettomuusriskiä.
Palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota jo palomiehen työuran alussa ja erityisen tärkeäksi se muodostuu työuran loppupuolella.
– Pitkän ajan kuluessa palautumisen nopeutumisella on merkitystä. Se ei ole ainoa tuki- ja liikuntaelinvaivoja ehkäisevä tekijä, mutta osaltaan vähentää riskejä. Kehoa voi verrata moottoriin — jos koneistoa käyttää, tulee sitä myös huoltaa, sanoo vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitokselta.
– Jos asiaa yksinkertaistaa, voidaan sanoa että palautumismenetelmiä käyttämällä lihaksen toimintakyky kokonaisuutena palautuu jopa 25 prosenttia nopeammin. Sillä on jo huomattava merkitys koko työuran aikana.
Tutkimukseen osallistui 13 vapaaehtoista palomiestä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Ensimmäisessä vaiheessa koehenkilöt tekivät laboratorio-oloissa testiradalla savusukellusta ja raivausta jäljittelevää työtä yhtäjaksoisesti 20 minuuttia 35 asteen lämpötilassa.
Koehenkilöiltä mitattiin lihasten sähköistä aktiivisuutta, sydämen sykintätaajuutta sekä pinta- ja syvälämpötilaa. Suorituksen jälkeen lihasten palautumista seurattiin 28 tunnin ajan mittaamalla muutoksia lihasvoimassa, hermostollisessa säätelyssä, lihaksen hapenkulutuksessa ja lihasrakenteessa.
Testirata suoritettiin viisi kertaa niin että testien väli oli vähintään kaksi vuorokautta. Neljällä mittauskerralla palautumista pyrittiin aktiivisesti nopeuttamaan, viidennellä ei.
Testatut menetelmät olivat kylmävesialtistus (kyynärvarren upotus viideksi minuutiksi 15-asteiseen veteen), kontrastivesialtistus (kyynärvarren upotus minuutiksi 15-asteiseen veteen ja minuutiksi 38-asteiseen veteen, toisto kolme kertaa), aktiivinen venyttely (ranteen ojentaja- ja koukistajalihakset) ja kofeiinin nauttiminen lihaksen kalsiumtasapainon palauttamiseksi (6 mg/kg).
Kaikki menetelmät todettiin hyviksi: ne nopeuttivat lihasten palautumista 2—56-kertaisesti muuttujasta (voimantuotto ja tarkkuus, hermostollinen säätely, hapenkulutus, rakenne) riippuen. Esimerkiksi voimantuottonopeuden palautuminen kesti ilman aktiivisen palautumismenetelmän käyttöä 22 tuntia ja palautumismenetelmiä käyttäen 2—4 tuntia. Lihaksen elastisuudessa ero oli vieläkin suurempi: palautumisaika lyheni 28 tunnista jopa puoleen tuntiin.
Sekä koehenkilöiden oman arvion että mittausten perusteella kontrastivesi edisti palautumista tehokkaimmin. Kontrastivesiterapiassa kylmä ensin hidastaa ja sen jälkeen lämmin nopeasti lisää verenkiertoa lihaksessa. Äkillisesti lisääntynyt verenkierto huuhtoo pois aineenvaihduntatuotteita ja nopeuttaa lihaksen energia-aineenvaihduntaa.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin kenttätutkimus, jossa sisäpalosimulaattorissa harjoituksen jälkeen käytettiin laboratoriomittauksissa tehokkaimmaksi todettua palautumismenetelmää. Myös kenttäoloissa kontrastivesiterapia edisti tehokkaasti lihasten rakenteen palautumista.
Tutkimuksen tuloksena on valmistunut tietoiskutyyppinen koulutuspaketti Pelastaja — huolla lihaksistoasi. Se otetaan käyttöön Pelastusopistolla pelastajakoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksissa. Aineisto on myös pelastuslaitosten hyödynnettävissä.
Palautuminen vaatii aikaa
Työterveyslaitos tutki 2009 ja 2013, kuinka kauan lihaksisto palautuu savusukellusta ja raivausta simuloivasta työstä.
Yksittäisen raskaan työsuorituksen jälkeen lihaksen hapenkulutus, lihasrakenne ja voimantuottonopeus eivät ehtineet palautua neljän tunnin seurannan aikana.
Toistetun raskaan työsuorituksen jälkeen lihaksen rakenne palautui normaaliksi 22 tunnin jälkeen ja lihaksen aineenvaihdunta vasta 28 tunnin jälkeen. Lihaksen voimantuottonopeus ei ehtinyt palautua 28 tuntia kestäneen seurannan aikana.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että täydellinen palautuminen voi kestää jopa yli 28 tuntia, jolloin työpäivien välinen palautuminen voi olla puutteellista.
Lue koko juttu näköislehdestä 3/2016
