Esitys työaikakorvausten kokonaiskorvauksesta hyväksyttiin Hämeenlinnan kaupunginhallituksessa maanantaina 24. huhtikuuta.
Kanta-Hämeen pelastuslaitos siirtyy kokonaispalkkaukseen 1. toukokuuta.
Hämeenlinnan kaupungin ja pelastuslaitoksen henkilöstöjärjestöjen kesken neuvotellun paikallisen sopimuksen mukaan säännöllisen työajan työaikalisät ja -korvaukset maksetaan 41 prosentin kokonaispalkanlisänä. Sopimus koskee 42 viikkotunnin poikkeuslupatyöaikaa tekevää pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstöä.
Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka eli uusien maakuntien käynnistymiseen saakka.
Viimeksi kokonaispalkka oli esillä viitisen vuotta sitten, mutta silloin Hämeenlinnan kaupunginhallitus ei hyväksynyt pelastuslaitoksen esitystä. Tällä kertaa leima saatiin.
– Kaupunkia on kiinnostanut sopimuksen kustannus. Kokonaispalkalla on mahdollinen pieni kustannusvaikutus, mutta kokonaisuuteen nähden se on aika marginaalinen, vs. pelastusjohtaja Petri Talikka sanoo.
Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry:n puheenjohtaja Jarkko Savilepo kertoo, että jäsenten mielipidettä kokonaispalkkaan siirtymisestä kysyttiin maaliskuussa.
– Äänestyksessä selkeä enemmistö kannatti kokonaispalkkaa. Sen puolesta äänestäneitä oli kaksi ja puolikertainen määrä niihin nähden, jotka olisivat jääneet KVTES:in ja TS:n mukaiseen korvausten laskentaan, Savilepo kertoo.
Kokonaispalkasta on Kanta-Hämeessä keskusteltu vuosien varrella satunnaisesti. Savilepo muistaa, että jo viisi vuotta sitten henkilöstön näkemystä kartoitettiin ja silloinkin suhtautuminen oli myönteistä.
– Palkkausasioista on käyty muuten neuvotteluja – muun muassa viimeksi tehtävien vaativuuden arvioinnista – ja kokonaispalkkaus tuli uudelleen vakavammin esiin puolisen vuotta sitten. Sen jälkeen asia on edennyt yllättävänkin nopeasti.
Savilepon mukaan Palomiesliiton, JHL:n ja Tehyn paikallisjärjestöjen kesken on hyvä yhteistyön henki ja kokonaispalkkasopimus on tästä toimiva esimerkki.
Pelastuslaitoksen perustelujen mukaan kokonaispalkkaus helpottaa palkanlaskentaa, lomasuunnittelua, työvuorosuunnittelua ja henkilöstön siirtymistä työvuorosta tarvittaessa projektitehtäviin.
– Työnantajan näkökulmasta kokonaispalkka tietyllä tavalla joustavoittaa ja selkeyttää työaikasuunnittelua. Koulutuksia tai projektipäiviä suunniteltaessa ei tarvitse entiseen tapaan miettiä työntekijälle koituvia palkkavaikutuksia. Kokonaispalkka koetaan näissä tilanteissa oikeudenmukaisemmaksi, vs. pelastusjohtaja Talikka mainitsee.
Työntekijän kannalta kokonaispalkkaus tuo tasaisemmat ansiot, kun esimerkiksi sunnuntai- ja arkipyhävuorot on laskettu kiinteään korvausprosenttiin.
– Kysyimme kokonaispalkkauksen kokemuksia Päijät-Hämeestä ja Länsi-Uudeltamaalta ja palaute oli, että siitä on pidetty: kokonaispalkka tuo vakautta ja helpottaa oman talouden suunnittelua, Savilepo kertoo.
Sopimuksen toteutumisen seurantaa varten perustetaan työnantajan ja työntekijöiden yhteinen työryhmä. Se seuraa työvuoro- ja koulutussuunnittelun toteutumista sekä arvioi sopimuksen kokonaistaloudellista vaikutusta sairauspoissaolojen ja talousarviototeuman kautta.
Seurantaryhmään tulee kolme henkilöstön edustajaa sekä valmiustoiminnan palopäällikkö, lääkintäpäällikkö ja palvelussuhdepäällikkö.
Jo aikaisemmin Kanta-Hämeessä on tehty paikallinen sopimus koulutuspäivistä: yksi 24 tunnin työvuoro pilkotaan kolmeksi koulutuspäiväksi, joista kaksi on keväällä ja yksi syksyllä.
Kanta-Hämeen pelastustoimen alueen muodostavat 11 kuntaa, jotka jakaantuvat Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntiin. Pelastuslaitoksella on yhteensä noin 250 vakinaista vakanssia, joista pelastustoiminnassa on 110 ja ensihoidossa 120 vakanssia.
Pelastuslaitoksen nykyinen operatiivisen henkilöstön 24 tunnin työvuorojen poikkeuslupa on voimassa vuoteen 2020 loppuun saakka.
