Lähiesimiesten merkitys korostui, kun opinnäytetyössä selvitettiin palomiesten ja ensihoitajien asenteita työturvallisuutta kohtaan.
Lähiesimiestyö, kehitysprojektit sekä työkavereiden myönteiset asenteet ja käytännön toimet vaikuttavat eniten henkilöstön työturvallisuusasenteeseen, todettiin asenneilmastoa kartoittaneessa Pelastusopiston alipäällystökurssin opinnäytetyössä.
Erityisen selkeästi nousi esiin lähiesimiesten merkitys siihen, miten työpaikalla opitaan ja keskustellaan työturvallisuudesta.
Alipäällystökurssi 40:lta valmistuneen palomies Pasi Männyn opinnäytetyössä selvitettiin työturvallisuusasenteita Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Puhdas paloasema -projektin pilottipaloasemilla Kuusamossa ja Rukalla. Kahteen otteeseen tehdyssä kyselyssä oli 66 vastaajaa pelastuksesta ja ensihoidosta.
Opinnäytetyön mukaan työturvallisuusasenteita voidaan ja kannattaa mitata. Samoin pelastuslaitoksella tehtyjen päätöstä vaikutuksia työturvallisuusasenteisiin voidaan arvioida.
Tulosten mukaan työturvallisuusasenteet ovat pilottipaloasemilla hyvällä tasolla. Työntekijät ovat sitoutuneita turvallisuuteen, ja luottamusta turvallisuustoiminnan tehokkuuteen löytyy. Oppiminen, kommunikointi ja luottamus ovat vastaajien mukaan korkealla tasolla.
Vastaajat arvioivat työturvallisuusriskien olevan väistämätön osa työtä. Riskin ottoa tai vaarallista käyttäytymistä esimerkiksi tehtävän nopeuttamiseksi ei kuitenkaan hyväksytä. Työturvallisuudesta pystytään tarvittaessa keskustelemaan avoimesti ja ilmapiiri kannustaa tekemään ehdotuksia.
– Työntekijät näkevät työturvallisuusriskejä aiempaa enemmän, koska heidän riskien tunnistamisen taitonsa ovat kasvaneet, opinnäytetyössä esitetään.
Myös pelastuslaitoksen johdon toiminta arvioitiin hyväksi. Johdon toiminnalla on vaikutusta työturvallisuusasenteisiin ja se tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa.
Esimerkiksi Oulu–Koillismaan pelastuslaitoksella perustettu Puhdas paloasema -projekti koettiin tärkeäksi työturvallisuusasenteiden parantamisen kannalta.
Vastaajat näkivät, että johto kannustaa työskentelemään turvallisuussääntöjen mukaan, eikä hyväksy riskinottoa.
Toisaalta vastaajat eivät aivan luottaneet siihen, että johto varmistaisi työpaikalla havaittavien turvallisuusriskien asianmukaisen korjaamisen. Huomiota tulisikin suunnata turvallisuustarkastuksissa havaittujen turvallisuusongelmien välittömään puuttumiseen.
Vapaissa palautteissa vastaajat kehuivat Puhdas paloasema -projektin käynnistämistä ja siitä tiedottamista. Esille nousi myös yhteinen halu kehittää työtapoja ja turvallisuutta: jokaisella on oma henkilökohtainen vastuu työyhteistyön turvallisuudesta.
Päätöksenteon venyminen, tiedon saamisen puutteet sekä tunteet epätasa-arvoisesta kohtelusta taas esitettiin seikoiksi, jotka joidenkin vastaajien mielestä laskivat luottamusta pelastuslaitoksen turvallisuustoimintaan.
Yleisesti vastaaja kokivat, että työturvallisuutta voisi nostaa esille vieläkin enemmän ja rohkeammin. Tärkeäksi nähtiin työntekijätasolta tulevien esitysten huomioiminen pelastuslaitoksen päätöksenteossa.
Kuva: Istockphoto/bgblue
