Palokunnan tekemän sairaankuljetuksen satavuotinen historia esittäytyy yleisötapahtumassa Kuopion torilla lauantaina 26. elokuuta.
Tarve erityiselle sairaankuljetushenkilöstölle ja -kalustolle nousi Pohjois-Savossa jo 1800-luvun lopulla.
– Erilaiset kulkutaudit kuten kolera, tulirokko ja kurkkumätä vaivasivat silloin Kuopiossa, kuten muuallakin Suomessa. Näiltä ajoilta löytyvät ensimmäiset kirjoitukset siitä, kuinka ”ei ole hygieenistä kuljettaa sairastuneita vuokravaunuilla” eli sen aikaisilla takseilla, kertoo tutkija Tytti Räikkönen-Partanen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.
Vakinainen palokunta Kuopioon perustettiin 1913. Helsingin, Turun ja muutaman muun suuremman kaupungin tapaan se sai pian sairaankuljetuksen tehtäväkseen. ”Kippeenkuletus” käynnistyi elokuussa 1917.
Aluksi käytössä oli kahden hevosen vetämä kärry (kuvassa ylhäällä), jonka puulaatikossa kangaspaarien päällä potilas matkasi hoitoon.
Palomiehet saivat kaupungin lääkäriltä lyhyen ns. samariittikoulutuksen yksinkertaiseen ensiapuun. Palokunnan kokonaisvahvuus oli kaksi päällystömiestä ja kahdeksan palomiestä, joista sairaskuljetuksiin osoitettiin nuorimmat ja kokemattomimmat.
– Työ oli puhdasta kuljetusta ja hyvin alkeellista. Kärryä kutsuttiin paukkukärreiksi, sen puupyörät kun pitivät kovaa pauketta katukiveyksellä matkalla lääninsairaalaan. Kun matkustajat moittivat vaunua, laatikkoon asennettiin pehmustusta ja sisävalaistus, Räikkönen-Partanen kertoo.
Vaunun tummansininen väri koettiin erityisen synkäksi, joten ilmettä piristettiin maalaamalla kärry valkoiseksi.
Ensimmäisenä syksynä kuljetustehtäviä kirjattiin 19 kappaletta, mutta jo seuraavana vuonna määrä nousi yli sataan ja sitä seuraavana vuonna tehtäviä oli jo lähes yksi päivässä. Palokunnan sairaankuljetus vakiinnutti asemansa.
Ensimmäinen moottorikäyttöinen ambulanssi hankittiin 1936 ja seuraavana vuonna hevoskärryistä luovuttiin kokonaan. Toinen ambulanssi saatiin kaksi vuotta myöhemmin.
Sotavuosina sairaankuljetuksen merkitys luonnollisesti nousi, mutta vasta 1950–1960 luvuille osui tehtävämäärien todellinen harppaus. Yhtenä suurena syynä oli liikenteen kasvu. Suomi autoistui ja liikenneonnettomuudet toivat töitä palokunnan sairaankuljetukselle.
Kuopion palokunta esittelemässä sairaankuljetusta yleisötapahtumassa 1950-luvulla. Tehtävät hoidettiin sammutusasu päällä ja kypärä päässä.
Asteittain sairaankuljetuksen kalusto, välineistö ja osaaminen paranivat. Selkeää resurssien nostoa tapahtui 70-luvulla, muun muassa kansanterveyslain voimaantulon ja Kuopion yliopistosairaalan perustamisen myötä.
Moni kuopiolainen muistaa vielä Teho-ambulanssin eli UKK-ambulanssin, joka palveli kaupunkilaisia vuosina 1979–1991. Parhaimmillaan siinä oli miehityksenä lääkäri, hoitaja sekä kaksi palomiestä sairaankuljettajina. Presidentti Urho Kekkonen sai auton lahjoituksena Daimler-Benzin autotehtaalta.
Tie kohti nykyistä modernia ensihoitoa alkoi 90-luvulla lainsäädännön ja koulutusvaatimusten kehityksestä.
Nykyään Pohjois-Savon pelastuslaitos tuottaa laadukkaita, monipuolisia ja asiakaslähtöisiä ensihoitopalveluita neljältä asemapaikalta yhdeksällä operatiivisella yksiköllä. Viime vuonna ensihoito suoritti yhteensä 26 040 tehtävää, joista Kuopiossa 19 244, Varkaudessa 4 857 ja Suonenjoella 1 939.
Keskeistä on äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan kiireellinen hoito ja tarvittaessa kuljetus ensihoitoyksiköllä terveydenhuollon päivystyspisteeseen. Ensihoitopalvelu suorittaa potilaan luona hoidon tarpeen arvioinnin, ohjaa potilaan tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan sekä osallistuu hoidon järjestämisen suunnitteluun yhteistyössä terveydenhuollon palvelupisteiden kanssa.
Lauantain toritapahtumalla halutaan tehdä kaupunkilaisille näkyväksi ensihoidon tärkeää työtä ja pelastustoimen osuutta siinä.
– Haluamme muistuttaa kuopiolaisia siitä, että sairaankuljetusta ja ensihoitoa on tehty ja kehitetty jo sadan vuoden ajan kaupunkilaisten parhaaksi. Ensihoidon pyörät pyörivät koko ajan, Räikkönen-Partanen sanoo.
Ensihoito 100 vuotta -toritapahtuma Kuopion torilla 26.8. klo 10–14 elonkorjuujuhlien yhteydessä. Yleisö voi seurata hoitoelvytysnäytöksiä tunnin välein sekä harjoitella elvytystä ensihoitajien ohjauksessa. Tapahtumassa voi tutustua moderniin ensihoitoyksikköön sekä Palomuseon UKK-ambulanssiin, jota esittelee Kuopion paloveteraanit ry.
Aiheesta lisää syyskuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.
Kuvat: Pohjois-Savon pelastuslaitos
