Työterveyslaitoksen tekemän palomiesten altistumistutkimuksen tuloksista ja suosituksista kerrotaan neljässä koulutustilaisuudessa.
Palomiesten altistumista selvittävässä hankkeessa käynnistyy seuraavaksi kentän koulutusvaihe:
Työterveyslaitoksen tutkimuksen tuloksia esitellään pelastustoimen henkilöstölle ja työterveyshuolloille neljässä tilaisuudessa.
Koulutuspäivät järjestetään Tampereella 2.11.2016, Helsingissä 7.12.2016, Kuopiossa 18.1.2017 ja Oulussa 15.2.2017.
Tilaisuuksien käytännön järjestelyt hoitaa Palopäällystöliitto. Päivien aikataulut ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan nettisivulla www.sppl.fi. Koulutuskiertue järjestetään Palosuojelun edistämissäätiön tuella.
Vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitokselta toivoo, että tilaisuuksiin osallistuisi pelastushenkilöstön lisäksi myös työterveyshuoltojen henkilöstöä mahdollisimman monesta pelastuslaitoksesta.
– Työterveyshuollosta on tullut paljon kysymyksiä altistumistutkimuksen tuloksista. Vastauksia käydään läpi koulutuskiertueella, Laitinen kertoo.
Seurantaa
Kesäkuussa esiteltyjen tutkimustulosten yksi johtopäätös oli, että syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien palomiesten altistumista ja terveydentilaa on seurattava tehostetusti.
Terveydentilan seuranta tarkoittaa lääkärin suorittamaa perustutkimusta, jossa selvitetään muun muassa keuhkofunktiot ja verenkuva. Lisäksi se sisältää ennaltaehkäisevää työtä, kuten aktiivista informointia palomiesten terveyttä uhkaavista vaaroista operatiivisessa työssä sekä elintapojen merkityksestä kokonaisaltistumisen hallinnassa.
Tehostetun seurannan yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa mahdollisen syöpätapauksen nopeampaa toteamista.
– Seurantatiheys voi olla alle 40-vuotiaille kerran kolmessa vuodessa, 41—50-vuotiaille kerran kahdessa vuodessa ja yli 50-vuotiaille vuosittain. Vanhemmiten seurantaa on tihennettävä, sillä syöpäriski kasvaa ikääntyessä, perustelee Laitinen.
Mittauksia
Seurannan lisäksi suoritetaan altistumismittauksia aina tarvittaessa.
Mittauksiin ei ole Laitisen mielestä syytä laatia mitään erityistä frekvenssiä tai tehdä niitä ”varmuuden vuoksi”.
– Esimerkiksi silloin on syy testiin, kun epäillään, että tehtävässä on jokin asia mennyt pieleen suojautumisessa tai tietenkin silloin, jos ilmenee selviä tehtävän jälkeisiä terveysoireita.
– Suosittelemme altistumisen arviointia virtsan 2-naftoli- ja 1-pyrenoli-määritysten avulla. Näistä aineista on nyt käytössä eniten tietoa. Pystymme jo tehdyn tutkimuksen perusteella sanomaan, mitä virtsatestit kertovat palomiehen altistumisen vakavuudesta.
Laitinen suosittelee, että pelastuslaitoksista oltaisiin Työterveyslaitokseen yhteydessä ns. erikoisempien tulipalojen jälkeen.
– Sen perusteella, mitä on palanut, voidaan räätälöidä altistuneille tarpeellinen biomonitorointi ja terveydentilan muutosten seuranta.
Rekisteröintiä
Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat esittivät, että pelastuslaitokset jatkossa ilmoittaisivat aktiivisessa pelastustyössä olevat palomiehet ASA-rekisteriin. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivaan rekisteriin kerätään tietoja työntekijöistä, jotka altistuvat ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille.
Rekisteröinti antaisi velvoitteita sekä työnantajalle että työntekijälle. Se ohjaisi parantamaan suojautumistasoa entisestään.
– Pelastustoimessa on ollut tavallaan väärinymmärrys siitä, etteivät palomiehet kelpaisi ASA-rekisteriin. Taustalla on toki ollut säädös siitä, että vuosittaisia savusukelluspäiviä tulisi olla 20. Samalla ei ole huomioitu lainkaan sitä, että palopaikalla suoritetut muut tehtävät sekä varustehuolto altistavat yhtä lailla.
– Samoin perinteiset savusukellusharjoitukset altistavat tutkitusti samalla tavalla kuin oikea tulipalo. Siksi tutkimuksen suosituksissa on päädytty siihen, että kaikki jotka ovat aktiivisesti operatiivisessa toiminnassa, ilmoitettaisiin rekisteriin, Laitinen kertaa.
ASA-rekisteriä ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Laitinen toivoo, että uudet tutkimustulokset otettaisiin huomioon. Useat työvaiheet kerryttävät palomiehen kokonaisaltistumista.
– Lyhytaikainen korkea altistuminen on vakava asia siinä missä pitkäkestoinen matalampi altistuminen.
Uutta tutkittavaa
Tutkimusraportissa esitettiin useita jatkotutkimusaiheita, joiden kautta palomiesten työturvallisuutta voitaisiin edelleen edistää.
Viime aikoina eniten kysymyksiä on herättänyt asbestille altistuminen. Työterveyslaitos onkin suunnittelemassa yhteistyössä Pelastusopiston kanssa hanketta asian ympärille.
Asbestia löytyy edelleen runsaasti vanhemmista asuinrakennuksista, joissa sitä käytettiin eristeissä ja liimoissa.
– Paloista, joissa rakenteita on tuhoutunut, saattaa asbestia levitä ympäristöön ja palomiesten varusteisiin. Asbestikuituun peittynyt palomies voi kontaminoida ajoneuvon ja paloaseman varustehuollon. On monia asioita, joita ei vielä tiedetä, kuten miten hyvin asbesti peseytyy pois, Laitinen kertoo.
Aiemmin tehty pohjoismainen tutkimus ja uusi yhdysvaltalainen tutkimus osoittavat, että palomiehillä on korkeampi riski sairastua mesotelioomaan kuin normaalilla väestöllä. Mesoteliooma on asbestialtistumisen aiheuttama keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä.
– Tutkimukset osoittavat, että asbestia on ollut työympäristössä ja siltä ei ole pystytty suojautumaan.
Tulos osoittaa Laitisen mukaan hyvin sen, miksi Skellefteå-mallin noudattaminen olisi tärkeää likaisen ketjun katkaisemisessa.
– Kun varusteet riisutaan palopaikalla ja kuljetetaan eristettyinä huoltoon, asbestiongelmaa ei levitetä eteenpäin.
- Julkaistu Pelastusalan ammattilaisessa 14.10.2016.
- Lue koko juttu näköislehdestä:
