Kansalaisten silmissä Hätäkeskuslaitoksella on julkishallinnon paras maine, osoittaa tuore tutkimus, johon haastateltiin lähes 4500 suomalaista.
Lokakuussa toteutetun tutkimuksen mukaan Hätäkeskuslaitoksella on julkishallinnon 51:stä tutkitusta organisaatiosta paras maine kansalaisten keskuudessa.
Seuraaviksi parhaiten sijoittuivat Ilmatieteenlaitos ja Rajavartiolaitos.
Tutkimuksessa noin 4500 suomalaista arvioi 51 julkisen viraston mainetta kahdeksan eri osa-alueen kautta.
Tutkittujen organisaatioiden mainekeskiarvo oli 3,23, kun asteikko oli 1–5. Hätäkeskuslaitos nousi kaikkein hyvämaineisimmaksi arvosanalla 3,84.
Sisäministeriön virastojen keskiarvo tutkimuksessa oli 3,35. Hallinnonalalta mukana oli Hätäkeskuslaitoksen lisäksi Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto, poliisi ja suojelupoliisi.
Luottamus&Maine -tutkimuksen toteutti mainetutkimuksiin ja -analyysiin erikoistunut T-Media Oy.
Hätäkeskuslaitoksessa mainetutkimuksen ykköstilasta yllätyttiin ja ilostuttiin. Tutkimus oli Hätäkeskuslaitoksen historian ensimmäinen maineanalyysi.
– Hätäkeskuslaitos on vielä kovin nuori organisaatio, joka on vieläpä koko olemassaolon aikana ollut erilaisten haasteiden keskellä, kuten hätäkeskusuudistuksen ja viimeksi ERICA-tietojärjestelmän käyttöönoton parissa. Nyt näemme, että kansalaisten silmissä virastolla on hyvä maine, viestintäpäällikkö Marjukka Koskela Hätäkeskuslaitoksesta sanoo.
Maineen osa-alueista erinomaisiksi kansalaiset arvioivat Hätäkeskuslaitoksen tuotteet ja palvelut sekä vastuullisuuden.
Heikoimmaksi kansalaiset näkivät viraston innovaatiot. Hätäkeskuslaitos on kuitenkin kehittänyt useita uusia palveluja, kuten 112-mobiilisovelluksen, hätätekstiviestin ja ensi vuonna käyttöön tulevan hätäilmoituksen viittomakielellä (pilotointi Kelan kanssa).
– Selvästikin meidän tulee vahvemmin viestiä kansalaisille myös innovaatioistamme. Emme viranomaisena ehkä osaa tuoda esiin kehitystyötämme ja ketteryyttämme.
– Tulee kuitenkin huomata, että olemme yksityisiin yrityksiin verrattuna innovaatioviestinnässämme eri sarjassa, sillä emme tietoisesti käytä palvelujemme lanseeraamiseen, markkinointiin ja mainostamiseen rahaa, Koskela muistuttaa.
Kun kansalaisilta kysyttiin Hätäkeskuslaitokseen liittyviä mielikuvia, vastaajat kokivat hätäkeskuspalvelun nopeaksi, tärkeäksi, asiantuntevaksi sekä turvallisuuden tunnetta ylläpitäväksi.
Kansalaiset mieltävät Hätäkeskuslaitoksen virastoksi, joka veronmaksajan näkökulmasta tuottaa hintansa arvoisia palveluita.
– On hieno kuulla, että kansalaiset kokevat saavansa vastinetta verorahoilleen. Spontaaneissa vastauksissa tuli hyvin esiin perusviestimme lakisääteisestä tehtävästä. Ihmiset kokevat, että he saavat hätänumerosta apua nopeasti, Koskela sanoo.
Selkeäksi kehittämiskohdaksi nousi Hätäkeskuslaitoksen osalta työnantajakuva. Vastaajista 36 prosentilla ei ollut mielipidettä laitoksesta työpaikkana.
Koskelan mukaan työnantajakuvalla on merkitystä rekrytoinnin kannalta:
– Meillä on huutava pula päivystäjistä, juuri viime viikolla laitettiin auki 30 päivystäjän virkaa. Jos virastosta on kansalaisten keskuudessa oikea mielikuva, josta työnantaja viestii aktiivisesti, on varmempaa, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen pyrkii myös enemmän hyviä hakijoita.
Hätänumeron 112 tuntemus on hyvin korkealla tasolla, osoittavat jo aikaisemmin tehdyt kansalaiskyselyt. Suomalaisista 97 prosenttia tuntee hätänumeron.
112:n tunnettuuden lisääminen ei ole enää pitkään aikaan ollut Hätäkeskuslaitoksen viestinnän kärkenä, vaan viime vuosina on kansalaisia pyritty opastamaan hätänumeron oikeaan käyttöön.
Tämä työ on onnistunut, sillä hätänumeroon kuulumattomien puheluiden määrä vuositasolla on vähentynyt noin miljoonasta kuuteen sataan tuhanteen.
Kuva: Hätäkeskuslaitos
