Henkilöstö pitää työpaikastaan ja suosittelisi sitä tuttavilleen. Kehitettävää löytyy muun muassa viestinnästä ja kehityskeskusteluista.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella tehdyn kyselyn tulosten mukaan sen työntekijät arvostavat pelastuslaitosta työpaikkana.
Henkilöstö antoi pelastuslaitokselle kokonaisarvosanan 4, kun asteikko oli 1–5.
Vastaajista yli puolet suosittelisi pelastuslaitosta ystävilleen tai tuttavilleen arvosanalla 9–10.
Kyselyn toteuttaneen tutkimusyrityksen mukaan sekä kokonaisarvosana että suositteluhalukkuus ovat poikkeuksellisen korkeita.
Vapaissa palautteissa pelastuslaitosta kiitettiin perusasioiden toimimisesta, työaikakysymysten mielekkäistä ratkaisuista, hyvistä työkavereista ja esimiehestä sekä mielenkiintoisesta työstä.
Kehuja sai myös henkilöstön pyörittämä virkistystoimikunta.
Syyskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 196 henkilöä eli 80 prosenttia tutkimukseen kutsutuista.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ollaan tyytyväisiä kyselyssä saatuun arvosanaan. Työtä henkilöstön työtyytyväisyyden edistämiseksi jatketaan, sillä myös kehitettävää paljastui.
Esimerkiksi viestinnän toimivuus on asia, johon kiinnitetään huomiota, kertoo hallintopäällikkö Merja Saasmo.
– Käytössämme on monta tiedotuskanavaa, joista yksi tärkeä on sähköposti. Sen käytön tehostamisesta ja lukemisesta tullaan keskustelemaan. Viestinnän seuraamisessa on oma vastuunsa jokaisella työntekijällä.
Sisäisen viestinnän parantaminen voi vaikuttaa siihen, miten työntekijät kokevat saavansa tietoa heihin vaikuttavista johdon ratkaisuista. Kyselyssä moni toivoi enemmän perusteluja päätöksille.
Liikenneonnettomuusharjoitus Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella. Kuva: Salla Virta/Phpela
Yksi palaute koski kehityskeskusteluja, joita vastaajat toivovat lisää. Pelastustoimen henkilöstö vaihtaa työpistettä asemalta toiselle, jolloin ei aina ole selkeää, kuka esimies käy kehityskeskustelun työntekijän kanssa.
– Jos henkilöt eivät entuudestaan ole työskennelleet keskenään, eivät keskustelut ymmärrettävistä syistä voi olla kovin hedelmällisiä, Saasmo sanoo.
Henkilöstön palaute ei yllättänyt Lahden Palomiesyhdistyksen pääluottamusmies Petri Kauttoa.
– Oletusarvona oli, että meillä menee hyvin. Kysely vahvistaa tämän, todistetusti.
Pelastuslaitoksen edellisestä työtyytyväisyyskyselystä oli vierähtänyt jo tovi.
– Keväällä tuli esille ajatus siitä, että tarvitsemme tuoretta tietoa, miten työssä voidaan tällä hetkellä. Työhyvinvointia luotaavia kyselyitä on syytä tehdä säännöllisesti.
Yksi kiinnostava tulos koskee sitä, miten suuresti henkilöstö on sitoutunut työskentelemään nimenomaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella.
Hallintopäällikön tapaan myös Kautto odottaa pelastuslaitoksen jatkavan toimintansa parantamista.
Keskeinen henkilöstön toive työnantajan suuntaan on pelastushenkilöstön palkkauksen kehittäminen.
Yläkuvassa järvipelastusharjoitus käynnissä Heinolassa. Kuva: Matti Uimonen
SPAL: Esimiehet tarvitsevat koulutusta kehityskeskusteluihin
Monella työpaikalla kehityskeskustelut koetaan hankaliksi tai turhiksi. Toisaalta henkilöstö toivoo lisää keskusteluja, kuten Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella.
Toimiva kehityskeskustelu on aivan muuta kuin vain lomakkeen täyttöä, painottaa työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma SPALista.
– Silloin kehityskeskustelut ovat toimivia, kun työpaikalla on yhteinen tunne keskustelujen tarpeellisuudesta. Motivaatio kehityskeskustelujen pitämiseen on korkea, kun työntekijät kokevat tilanteen luottamukselliseksi ja näkevät, että keskustelut oikeasti johtavat johonkin, eikä kyse ole vain pakkopullasta, Koivuluoma sanoo.
Esimiehenkin tulee olla sitoutunut kehityskeskustelujen järjestämiseen.
– Työpaikoilla pitää kiinnittää huomiota esimiesten osaamiseen ja tarvittaessa järjestää koulutusta kehityskeskustelujen vetämiseen. Tulee ymmärtää, että esimiehetkin voivat työntekijän tapaan pitää keskustelutilannetta hankalana. Tähän auttaa riittävä perehdytys asiaan.
