Tuoreimman Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilaston mukaan ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteet lisääntyvät vuosittain. Aikaisemmin alan järjestöt ovat vaatineet ensihoitotyössä väkivallan uhriksi joutuneiden oikeusturvan parantamista. Nyt myös pelastuslaitokset toivovat samaa.
Pelastuslaitosten henkilöstön kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kasvaneet viimeisen kuuden vuoden aikana noin 15–25 prosenttia vuosittain, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto tiedotteessaan. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta.
Kumppanuusverkosto on kerännyt tietoja tilastoihin pelastustoimen uhka- ja väkivaltatilanteista vuodesta 2014 lähtien. Vuoden 2019 tilastoissa on mukana 17 pelastuslaitosta ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Ensihoitotyötä tekevien oikeusturvaa parannettava
Pelastuslaitokset ovat huolissaan uhka- ja väkivaltatilanteiden kasvusta ja toivovat ensihoitajille nykyistä parempaa lakisääteistä turvaa, jotta väkivallasta tuomittaville saataisiin kovempia rangaistuksia. Myös Palomiesliitto on vaatinut ensihoitotyössä väkivallan uhriksi joutuneiden työntekijöiden oikeusturvan parantamista.
Palomiesliiton, Suomen Sopimuspalokuntien liiton, Suomen Ensihoitoalan Liiton ja Tehyn mielestä rikoslakia tulisi muuttaa siten, että ensivaste- ja ensihoitotehtävää suorittavan henkilön pahoinpitely rinnastettaisiin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
– On hienoa, että Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on ottanut kantaa ensihoitotyötä tekevien työturvallisuuden parantamiseksi, toteaa Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula.
– Lakimuutos yksinään ei suojaa ensihoitajia väkivallalta, lisäksi tulee panostaa systemaattisesti ennaltaehkäisevään toimintaan, suojavarusteisiin sekä uhka- ja väkivaltatilannekoulutukseen. Lakimuutos ja riittävät rangaistukset olisi kuitenkin selkeä kannanotto yhteiskunnalta, että emme hyväksy väkivaltaa ensihoitotyötä tekeviä kohtaan missään muodossa.
Uhkaaja tyypillisimmin päihtynyt potilas
Kumppanuusverkoston vuoden 2019 tilasto kertoo, että suurin osa väkivaltatilanteista tapahtui ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä. Uhkaaja oli useimmiten mies ja potilas itse. Uhkatilanteet tapahtuivat joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona.
Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkasi ensihoitajia sanallisesti tai tuotti lievää fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta. Kipua tuottavaa fyysistä väkivaltaa esiintyi harvemmin.
Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018.
Kumppanuusverkostolle uhka- ja väkivaltatilanteista tietonsa toimittaneiden organisaatioiden ensihoidon tehtävämäärät vähentyivät vuodesta 2018 vuoteen 2019 verrattuna 6,8 %. Tästä huolimatta uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoitukset kasvoivat merkittävästi.
Kuva: Sasu Mäkinen
