Työterveyslaitoksen hankkeessa määritellään työlähtöisesti perusteet ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen.
Ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja edistämiseen ei toistaiseksi ole ollut yhtenäistä käytäntöä, joka perustuisi työn vaatimuksiin ja joka tukisi työkyvyn säilymistä.
Ensihoitotehtävissä työskentelevän palomiehen toimintakykyä arvioidaan pelastustyön vaatimuksista johdetulla FireFit-indeksillä. Ensihoitajille ei ole määritetty vastaavaa arviointi- ja seurantamenetelmää.
Tähän on tulossa muutos, sillä Työterveyslaitoksella on alkanut hanke, jossa luodaan perusteet ensihoitajien työlähtöiselle fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmälle, johon sisältyy yhteistyö pelastuslaitoksen ja työterveyshuollon välillä.
Työterveyslaitoksen hanke FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa käynnistyi viime vuonna ja jatkuu vuoteen 2021 saakka.
Hankkeessa laaditaan suositukset testeistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn seurantaan sekä perusteet ja suositukset arviointikriteereistä ja testipalautteesta.
Lisäksi pilotoidaan pelastuslaitoksille kehitettävää ensihoitajien testisettiä arviointi- ja palautteenantoperusteineen.
Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, pelastuslaitokset ja Työterveyslaitos.
Pelastuslaitokset haluavat edistää ensihoitajien työkykyä
Työterveyslaitoksen mukaan aloite tutkimukselle tuli pelastuslaitoksista, joissa on havaittu tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi. Osassa pelastuslaitoksia on otettu käyttöön omia toimintakyvyn seurantamenetelmiä ensihoitajille. Pelastuslaitoksissa on tunnistettu tarve valtakunnallisesti yhteneväiselle, työn vaatimuksista johdetulle menetelmälle.
Tutkimuksessa ovat osallisena kaikki pelastuslaitokset, jotka tuottavat ensihoitopalveluita.
– Tutkimus perustuu yhteiseen kehittämiseen pelastuslaitosten ensihoitoalan, työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa, kertoo vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta.
Pelastuslaitosten yhteyshenkilöinä toimivat ensihoitopäälliköt Tarja Hjelt Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
– Hanketta on työstetty yhteistyössä ensihoitoalan kanssa aloitteesta lähtien ja positiivinen määrärahapäätös mahdollisti hankkeen toteuttamisen, mikä otettiin ilolla vastaan. Palaute on kaikkineen ollut odottavan innostunutta hanketta kohtaan, Punakallio kertoo.
Kuormittumista ja palautumista mitataan
Työterveyslaitoksen tutkijat kokoavat yhteen jo olemassa oleva tiedon ensihoitotyössä korostuvista fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta, fyysisestä toimintakyvystä sekä menetelmistä ja käytännöistä sen seuraamiseen ja edistämiseen.
Tämän jälkeen mittauksilla selvitetään ensihoitajien fyysinen kuormittuneisuus ja palautuminen työssä. Mittausten avulla tutkijat arvioivat sekä testattavien ensihoitajien lihaksiston ja verenkiertoelimistön kuormittumista ja palautumista että tasapainon ja kehonhallinnan muutoksia työvuoron aikana.
– Yhteensä mitataan noin 20 ensihoitajan lihaksiston ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus sekä tasapainonhallinta kokonaisten työvuorojen ajalta. Työvuorosta palautumista seurataan 12 tunnin ajan ja verenkiertoelimistön osalta lisäksi vapaavuorokauden ajan, Punakallio kertoo.
Tutkijat myös haastattelevat pelastuslaitosten ja niiden työterveyshuoltojen henkilöstöä.
Ensihoitotyö kuormittaa monella tapaa
Eniten ensihoitajia kuormittavat työssä toistuvat siirrot, kantaminen ja nostaminen. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa.
Mitä enemmän ja useammin työvuoron aikana kuormittavia työvaiheita tulee eteen, sitä suuremmaksi muodostuu työn fyysinen kokonaiskuormittavuus. Kuormittavuutta lisäävät työympäristön haastavat ja vaihtelevat olosuhteet.
Tutkimusten mukaan fyysisesti raskasta työtä tekevillä työntekijöillä on myös enemmän pitkiä sairauslomia kuin kevyttä työtä tekevillä.
– Ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmaan kuin muilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä, vanhempi tutkija Punakallio kertoo.
– Hyvä fyysinen kunto edistää toiminta- ja työkykyä sekä vähentää tapaturma- sekä tuki- ja liikuntaelinten vaivojen riskiä. Työkyvyn kannalta ensihoitajan on hyvin tärkeää huolehtia fyysisestä kunnostaan. Työn vaatimuksista johdettu fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen yhtenäinen toimintamalli on ensihoitoalalle erittäin tärkeää ensihoitajien työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi, Punakallio tiivistää.
Kuva: Istock.com/hedgehog94
