Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Kokonaisuus vaatii eduskunnan hyväksynnän.
Esityksen mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastuslaitokset voisivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Hallitus tavoittelee uudistuksella pelastustoimen valtion ohjauksen vahvistamista. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa, perustelee sisäministeriö.
Hallituksen esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman heti voimaanpanolain tultua voimaan. Hallitus esittää lain voimaantuloajaksi 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.
Uudistuksen myötä pelastustoimen rahoitus siirtyisi valtion talousarvion piiriin. Rahoitus määräytyisi asukasmäärän, asukastiheyden sekä riskikertoimen mukaan.
Pelastustoimeen tarvitaan riittävä rahoitus
Hallitus esitteli uudistuksen tavoitteita tiedotustilaisuudessa 8. joulukuuta. Sisäministeri Maria Ohisalo nosti esiin taloudellisten resurssien merkityksen ihmisten avun saannille: riittävällä rahoituksella turvataan pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen voimavarat ja sitä kautta kyky vastata turvallisuus- ja avunsaantitarpeisiin.
– Riittävät voimavarat ovat osaltaan tae työtehtävien turvalliselle suorittamiselle. Onnettomuuden uhatessa tai jo tapahduttua jokaisen on voitava luottaa siihen, että pelastustoimelta saa apua nopeasti, ammattitaitoisesti ja yhdenvertaisesti.
– Uudistuksella varmistamme, että kaikkien turvallisuudesta pystytään huolehtimaan entistä paremmin. Tämä ei onnistu ilman riittävää resursointia ja panostusta toiminnan kehittämiseen, Ohisalo totesi.
SPAL: Tavoitteet kannatettavia, keinot riittämättömiä
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL antoi lokakuussa kannanoton, jossa se muistutti, ettei pelastustoimi ja sen henkilöstö saa jäädä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisurakassa sivurooliin.
SPAL vaatii, että uusien organisaatioiden on kannettava työnantajavastuunsa ja huolehdittava pelastus- ja ensihoidon henkilöstöstä. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työsuhteisiin on turvattava siirtymävaiheesta lähtien.
Uudistuksen tavoitteita SPAL pitää yleisesti kannatettavina. Pelastustoimen järjestämislain tarjoamat keinot eivät kuitenkaan ole riittävät esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos tavoitteena on parantaa strategista johtamista, suorituskykyä ja ohjausta, edellyttäisi tämä suurempia alueellisia pelastuslaitoksia.
SPAL näkee positiivisena, että valtakunnallinen ohjaus johtaisi yhdenmukaisiin ja siten kansalaisille yhdenvertaisimpiin pelastustoimen palveluihin koko maassa sekä varmistaisi pelastustoimen kehittymisen toimialakokonaisuutena. Valitettavasti lakiesityksen tarjoamat keinot ovat jääneet riittämättömiksi.
- Lue koko SPALin kannanotto
- Lue sisäministeriön kokoamat usein kysytyt kysymykset pelastustoimen uudistuksesta
