Palomiesten ilmoittaminen ASA-rekisteriin yksinkertaistui

Työnantajilla on velvollisuus ilmoittaa maaliskuun loppuun mennessä henkilöstön altistumistiedot viime vuoden osalta.

Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin ilmoitetaan henkilöt, jotka ammatissaan altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille. Ilmoittamista ohjaava lainsäädäntö uudistui viime vuonna, ja ilmoitettavien työmenetelmien luetteloon tuli useita lisäyksiä.

Lain mukaan työnantajan tulee pitää luetteloa työpaikalla käytetyistä tai esiintyvistä syöpää aiheuttavista ja perimää vaurioittavista aineista, seoksista ja työmenetelmistä sekä altistuvista työntekijöistä. Työnantajan tulee ilmoittaa altistuvista henkilöistä tiedot ASA-rekisteriin vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Juuri nyt on menossa ilmoittamisaika vuoden 2020 altistumistiedoista.

Ilmoittamisvelvollisuuden täyttymistä arvioitaessa huomioidaan altistumisen taso, kesto ja toistuvuus. Lähtökohtaisesti altistuneiksi ilmoitetaan työntekijät, joiden altistuminen on suurempaa kuin yleinen ympäristöperäinen tausta-altistuminen. Altistumisen toteamisessa ensisijaisia ovat työhygieeniset selvitykset ja mittauksen tai biomonitorointi eli veri- ja virtsa-analyysit.

Jos mittaustietoa ei ole saatavilla, altistuneiksi ilmoitetaan työntekijät, joilla altistavaa työtä on vähintään 20 päivänä vuodessa ja vähintään kaksi tuntia päivässä tai työntekijät, joilla vastaava altistumisaika kertyy muuten. Poikkeukselliset työvaiheet, onnettomuudet tai vastaavat lyhytaikaiset epätavallisen suuret altistumiset ilmoitetaan aina.

Pelastustoimelle tuli oma työmenetelmä

Pelastusalan kannalta altistumisilmoittaminen yksinkertaistui, sillä yksi uusi ilmoitettava työmenetelmä kohdistuu suoraan pelastustoimeen: työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille. Työterveyslaitoksen ohjeissa työmenetelmä on esitetty koskemaan muun muassa palomiehiä, palotutkijoita, palokouluttajia, varustehuoltajia ja jälkivahinkosaneeraajia.

– Työmenetelmä on suoraan räätälöity pelastuslaitoksille, sillä se pitää sisällään koko kemikaalikoktailin, joihin pelastustoimen työssä altistutaan, kuvailee tutkija Juha Laitinen Pelastusopistolta.

Kun työntekijä ilmoitetaan rekisteriin tämän työmenetelmän perusteella, ei ilmoituksessa tarvitse eritellä erikseen mitään yksittäisiä altistavia aineita.

– Poikkeuksena ovat erikoistilanteet, kuten rakennuspalot, joissa sammuttajat altistuvat rakenteista paljastuvalle asbestille tai teollisuuspalot, joissa altistutaan tavanomaisesta poikkeaville syöpävaarallisille kemikaaleille. Näissä tilanteissa rekisteri-ilmoituksiin on hyvä kirjata myös aineet, joille on altistuttu.

Kokonaisaltistuksen aika on ratkaisevaa

Pelastusopisto on selvittänyt pelastuslaitoksien työturvallisuuden nykytilaa ja tuossa selvityksessä sivuttiin myös mahdollisia ongelmia palomiesten ASA-ilmoitusten tekemisessä. Laitisen mukaan esille nousi se, että työpaikoilla vieläkin katsotaan liian yksisilmäisesti altistumisaikaa.

– Ilmoittamisvelvoite ei tarkoita vain 20 päivän ja kahden tunnin altistumista vuoden aikana, vaan sen voi laskea myös vuoden ajalta saatuna 40 tunnin kokonaisaltistuksena, Laitinen huomauttaa.

Raja ei ole kovin korkea, vaan se voi ylittyä suurimmalla osasta palomiehiä jo aivan tavanomaisissa työtehtävissä.

– Yksittäisessä metsäpalossa palomiehelle kertyy kerralla useita tunteja altistumisaikaa, kun huomioidaan kaikki altistavat työvaiheet. Sammutustyön lisäksi tulee huomioida myös altistuminen, jota tapahtuu yltä päältä noen peitossa olevien letkujen keräyksessä ja niiden puhdistamisessa sekä muiden varusteiden huollossa. Lisäksi kun huomioidaan vuoden aikana saatu muu altistuminen kemiallisten aineiden onnettomuuksissa, liikenneväline- ja huoneistopaloissa sekä harjoituksissa ja kalustonhuolloissa, on vaikea kuvitella, ettei ilmoittamisvelvoite operatiivisessa työssä täyttyisi.

Savusukeltajaa suojaa paineilmalaite, mutta ei täydellisesti. Huoneistopalossa kohtuullisen altistumisen rajoissa pysytään Laitisen nyrkkisäännön mukaan vielä silloin, kun palomies sukeltaa yhden paineilmapullon ajan.

– Jos sama palomies joutuu käyttämään toisen tai kolmannen paineilmapullon, voi hän ylittää rajan, jossa altistuminen vastaa jo tapaturmaista tilannetta.