Oireiden kehittymisen odottelu ja hoitoon hakeutumisen viivyttely voi hankaloittaa korvausasian käsittelyä.
Työtapaturma voi olla työntekijälle ainutkertainen tilanne, josta ei ole aikaisempaa kokemusta. Miten toimin turman jälkeen? Kenelle ilmoitan tapahtuneesta? Menenkö heti lääkäriin — vai odotanko pahempia oireita?
— Tapaturman jälkeen on syytä käydä lääkärissä viivytyksettä, jotta tapahtunut kirjautuu terveydenhuollon tietojärjestelmään ja ettei hoidon viivästyminen pahenna vammautumista, toteaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
— Käyntiä ei tule siirtää tulevaisuuteen, vaikka itse arvioisi oireet liian pieneksi tai hoidon tarpeettomaksi.
Myös Tapaturmavakuutuskeskus korostaa välitöntä toimintaa. Lääkäriin kannattaa hakeutua heti tai mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen, mikäli vamma aiheuttaa oireita, jotka eivät häviä muutaman vuorokauden sisällä.
Oireiden kehittymisen odottelu ja hoitoon hakeutumisen viivyttely voi hankaloittaa korvausasian käsittelyä vakuutusyhtiössä. Hoitoon hakeutumisen viive saattaa antaa viitteitä siitä, että alkuperäinen tapaturma ei ollutkaan niin merkittävä ja voimakas kuin se alkuvaiheessa tuntui, ja että pitkittyneet tai myöhemmin alkaneet oireet johtuvatkin jostain muusta.
Suositeltavinta on hakeutua omaan työterveyshuoltoon — vähintään ottaa yhteyttä hoidon tarpeen arviointiin. Työnantajan työterveyshuoltosopimus saattaa kattaa tapaturman tutkimiseksi tarvittavia tärkeitä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.
Ilmoita työnantajalle heti, kun mahdollista
Ilmoitus työnantajalle tulee tehdä heti, kun se olosuhteet huomioiden on mahdollista. Jos et ole varma työpaikkasi ilmoitusohjeista, ota yhteys lähimpään esihenkilöösi.
Työnantajan tulee ilmoittaa työtapaturmasta omalle vakuutusyhtiölleen viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa tiedon saatuaan. Ilmoitus käynnistää korvausasian käsittelyn vakuutusyhtiössä.
Vakavasta työtapaturmasta on työnantajan lisäksi viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu vamma, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa normaaleja toimintoja.
Tapaturma on ulkoisen tekijän aiheuttama
Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.
Lääkärissä on syytä varmistua siitä, että turman kuvaus, olosuhteet ja oireet kirjataan oikein ja riittävän tarkasti. Näillä asioilla voi myöhemmin olla ratkaiseva merkitys korvauskäsittelyssä.
— Samoin kannattaa varmistaa, että työnantajan tekemässä tapaturmailmoituksessa oleva kuvaus tapaturmasta vastaa omaa käsitystä tapahtuneesta, Jaakkola neuvoo.
Erityisesti on syytä tarkastaa, että tapaturman ulkoinen tekijä eli niin sanottu tapaturmaelementti tulee kirjatuksi ilmoitukseen. Ulkoinen tekijä on esimerkiksi kadun liukkaus, kuoppa tiessä, päälle kaatuva esine tai käteen osuva terävä esine. Jos ulkoista tekijää ei ole, kyse ei ole tapaturmasta.
Korvauspäätöksestä voi valittaa
Työtapaturmasta aiheutuneet kustannukset katetaan pääsääntöisesti työnantajan ottamalla pakollisella työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Korvattavat sairaanhoitokustannukset ja muut korvaukset — kuten ansionmenetys- ja haittakorvaukset — määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti.
Viime kädessä henkilöllä itsellään on vastuu yksityisellä sektorilla saamastaan terveydenhoidosta, jos se ei kuuluisikaan työterveyshuoltosopimukseen tai vakuutusyhtiö ei sitä jostain syystä korvaisi. Etukäteen annettavalla maksusitoumuksella voit varmistaa kustannusten lopullisen maksajan.
Vakuutusyhtiön päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta, jonka päätöksestä voi puolestaan valittaa vakuutusoikeuteen. Valitus toimitetaan vakuutusyhtiölle, jonka tulee ensin harkita päätöksen oikaisemista mahdollisesti saadun uuden tiedon perusteella. Jos päätöstä ei oikaista, valitus toimitetaan edelleen muutoksenhakulautakuntaan.
Lähteet: Tapaturmavakuutuskeskus, Työturvallisuuskeskus, Työsuojeluhallinto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL
Pelastusalalla tapaturmia liikkuessa ja nostotilanteissa
Yleisimpiä palomiesten ja ensihoitajien tapaturmavammoja ovat nivelten ja luiden sijoiltaan menot, nilkan nyrjähdykset ja lihasten venähdykset sekä haavat. Palomiehille sattui eniten työtapaturmia henkilön liikkuessa. Ensihoitajille tapahtui liikkumisen lisäksi paljon tapaturmia taakkaa käsivoimin siirtäessä.
Liukastumisten, kaatumisten ja putoamisten seurauksena oli yleisimmin ala- tai yläraajavammoja. Ensihoitajilla oli lisäksi erityisesti taakkojen siirtämisestä aiheutuneita selkävammoja.
Vahingoittumisen tavoissa molemmilla ammattiryhmillä korostuivat myös äkillinen psyykkinen tai fyysinen kuormittuminen sekä iskeytyminen kiinteää pintaa vasten.
SPALin lisävakuusrahasto tukee jäseniä työkykyiseksi palaamisessa
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL tarjoaa pelastustoimessa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa työskenteleville jäsenilleen Lisävakuusrahasto-palvelua. Rahaston avulla on nopeutettu jäsenten työhön paluuta ja täytetty työterveyspalveluiden sekä lakisääteisen vakuutusturvan aukkoja.
Valtaosa rahaston toiminnan aikana korvatuista tapauksista on liittynyt työssä sattuneisiin tapaturmiin, joiden tutkimus- ja hoitokuluja ei ole hyväksytty vakuutusyhtiöiden vallitsevan käytännön mukaisesti korvattaviksi tapaturmina.
Rahasto tukee jäseniä tutkimusten, hoitojen ja kuntoutusten kustannuksissa hakemusten perusteella. Lisätietoa jäsenedusta ja hakuohjeet löytyvät SPALin sivulta.
Kuva: Istock.com/horillaz
