Hyvinvointialueiden päättäjiksi valitut pelastusalan ammattilaiset haluavat tehdä töitä rahoituksen ja henkilöstöresurssien turvaamiseksi.
Ensimmäisiin aluevaaleihin asettui ehdolle runsas joukko pelastustoimen ja ensihoidon työtekijöitä eri puolilta Suomea. Usealla valtuustoon valitulla pelastusalan ammattilaisella on entuudestaan kokemusta vastuullisista päättäjän rooleista. Aluevaltuustojen toiminta käynnistyy maaliskuussa.
PIRKANMAALLA aluevaltuustoon valittiin ensihoitaja Kirsi Kaivonen (SDP), tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän haluaa päättäjänä tuoda näkyväksi koko pelastusalan laajaa tehtäväkenttää – pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaisten sekä sopimuspalokuntien tärkeää panosta ihmisten turvallisuuden eteen.
Pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Kaivosta huolestuttaa muun muassa rahoituksen yleiskatteellisuus.
— Pirkanmaalla sote-menojen kasvu on ollut yli neljä prosenttia vuosittain. Nyt olemme pelastusalana samassa rahanjaossa. Miten pelastustoimen käy, kun niukkuutta jaetaan tulevaisuudessa?
— Palvelumme pitää jatkossakin tavoittaa avuntarvitsijat alueen joka kolkassa, oli asuinpaikka tai vuorokaudenaika mikä tahansa. Se tarkoittaa riittävää henkilöstöä, asemapaikkoja ja kalustoa sekä investointeja niihin. Tästä asiasta meidän päättäjien tulee hyvinvointialueilla pitää kiinni kynsin ja hampain, Kaivonen sanoo.
Pirkanmaalla pelastusalan työtehtäviin on ollut toistaiseksi kohtuullisen hyvin hakijoita. Kun kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä väistämättä jatkossa kiristyy, pitää Kaivosen mielestä kiinnittää huomiota hyvään henkilöstöjohtamiseen. Hyvinvointialueilla henkilöstö tulee ottaa vahvasti mukaan työn suunnitteluun.
— Henkilöstön jaksamisesta pelastusalan tehtävissä tulee huolehtia. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja tulevat kuulluksi. Jatkossa pitää vahvistaa myös tapoja yhteensovittaa työtä ja vapaa-aikaa entistä joustavammin.
SATAKUNNASSA valtuustopaikan sai porilainen ylipalomies ja kansanedustaja Petri Huru (PS). Hyvinvointialueen päätöksenteossa Huru aikoo toimia pelastustoimen resurssien ja toimintavalmiuden puolesta. Aihe on ollut Satakunnassa erityisen ajankohtainen, aluehallintoviraston annettua alueelle pelastustoimelle palvelutason korjausmääräyksen.
— On erittäin tärkeää, että resurssitarpeeseen vastataan riittävällä rahoituksella. Näen valtion rahoitukseen siirtymisen merkittävänä uhkana pelastustoimen palveluille, sillä rahoitus ei ole riittävää eikä korvamerkittyä, Huru huomauttaa.
Toimintavalmiusajan merkityksestä nousi valtakunnallista keskustelua vaalien alla. Hurun mielestä pelastusalan tulee olla asiassa valppaana.
— Toimintavalmiusaikojen pidentäminen olisi vaarallinen tie, joka johtaisi kansalaisten turvallisuuden heikkenemiseen. Epäilen että tällaisten keskustelunavausten taustalla on vain tavoite hakea säästöjä paloasemaverkostosta ja pelastushenkilöstöstä.
Työnantajina hyvinvointialueiden tulee huolehtia työtehtävien ja palvelussuhteiden vetovoimatekijöistä, jotta jatkossakin saadaan pelastajakoulutukseen hakijoita ja alalle työntekijöitä.
Aluevaalien aikana Hurulla on vahvistunut käsitys siitä, että monessa päätöksenteon pöydässä on hyvin ohut ymmärrys pelastustoimen asioiden suhteen.
— Hyvinvointialueilla meidän valtuutettujen tehtävänä on pitää pelastusalan puolta. Vaalipuheet on pidetty, seuraavaksi on tekojen paikka, Huru kannustaa.
KYMENLAAKSOSSA aluevaltuustoon valittiin kansaedustajanakin toiminut paloesimies Jari Larikka (kok) Kouvolasta. Larikka sanoo seuranneensa ilahtuneena pelastusalan laajaa asettumista ehdolle sekä vaalien tulosta.
— Toivottavasti aluevaalit avaavat henkilöstölle tien menestykseen myös eduskuntavaaleissa. Pelastusalan toimijoiden tulee rohkaistua lähtemään mukaan valtakunnan tason politiikkaan, Larikka sanoo.
Uudessa Kymenlaakson aluevaltuustossa Larikka arvioi olevan hyvin ymmärrystä pelastustoimen asioille. Talouden mittasuhteissa päättäjillä on kuitenkin vielä hahmotettavaa, ja tätä tietoa Larikka haluaa tuoda esiin.
— Pelastustoimi on noin 450 miljoonan euron rahoituksellaan jatkossa samassa budjetissa terveydenhuollon kahden miljardin euron menojen kanssa. Pelastustoimi on erittäin kustannustehokas. Alamme on hyvin pitkälle jo tehnyt sen kehittämisen, mikä terveydenhuollolla on nyt edessä.
Pelastusalan merkittävä ongelma on palomiesten ikääntyminen eläköitymisiän noustessa. Aihe on Larikan mielestä syytä ottaa käsittelyyn päätöksenteossa kaikilla hyvinvointialueilla.
— Työnantajien on ratkaistava henkilöstön ikääntymisongelma. Pelastusalalle on luotava olosuhteet, joissa voimme olla työssä eläkkeelle saakka.
— Omassa työvuorossani on usein tilanne, jossa miehistön keski-ikä on reilusti yli viidenkymmenen. Ensimmäinen mies jää eläkkeelle seitsemän vuoden päästä, jolloin vuoron keski-ikä on yli kuudenkymmenen.
MUITA ALUEVALTUUSTOIHIN valittuja pelastusalan ammattilaisia ovat muun muassa palomies Sami Keskinen (kok) Etelä-Pohjanmaalla, ruiskumestari Janne Luoma-aho (PS) Keski-Suomessa, palomies-ensihoitaja Jari Ruokolainen (SDP) Pohjois-Karjalassa, asemamestari Jarmo Haapaniemi (SDP) Pohjois-Pohjanmaalla, ensihoitaja Juha Halme (SDP) Päijät-Hämeessä ja paloesimies Ville Remes (kok) Etelä-Savossa. Lisäksi useilla alueilla varavaltuutettuina on pelastusalalla työskenteleviä henkilöitä.
Pääkuva: Lehtikuva
