Tietosuojavaatimusten ja sitä myötä uuden hätäkeskuslain tulkinta on herättänyt paljon kysymyksiä. Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL, Hätäkeskuslaitos ja sisäministeriö olivat eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavina 1. joulukuuta.
HAL toi kuulemisessa esiin henkilöstön huolen heikennyksistä tilannekuvan ylläpitämiseen, koulutukseen ja perehdytykseen sekä suunnittelu- ja kehittämistoimintaan.
– Hätäkeskusammattilaiset eivät kuitenkaan ole missään vaiheessa peräänkuuluttaneet yleistä ja määrittelemätöntä katseluoikeutta tilannetietoihin, HALin varaluottamusmies Patrick Tiainen sanoo.
Hätäkeskuslain uudistustarve pohjautuu EU:n tietosuoja-asetukseen, joka tuli voimaan vuonna 2016 ja jota alettiin soveltaa Suomessa kaksi vuotta myöhemmin. Suomessa uusi tietosuojalaki tuli voimaan vuonna 2019.
– Laki hätäkeskustoiminnasta on vuodelta 2010, eli se ei ole EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa ihan sopusoinnussa kaikilta osin. Yli kymmenen vuotta voimassa olleessa laissa on muutenkin uudistustarpeita, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio sanoo.
Mikä lakiuudistuksessa muuttuu?
Vainion mukaan merkittävin muutos hätäkeskuslaissa tulee olemaan juridinen: eri toimialoista tulee rekisterinpitäjiä, kun tähän asti rekisterinpitäjiä ovat olleet poliisi ja Hätäkeskuslaitos. Käytännössä sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen rekistereitä ylläpitävät hyvinvointialueet.
Lakiuudistuksen vaikutuksista operatiiviseen toimintaan on tällä hetkellä paljon ristiriitaista tietoa. Vainion mukaan lakiuudistuksen ei pitäisi juuri vaikuttaa operatiiviseen toimintaan. Suurimmat muutokset kohdistuvat kehittämis- ja suunnittelutoimintaan, jotka vaativat huomattavasti aiempaa enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta rekisterinpitäjien kanssa.
Hätäkeskuspäivystäjät sen sijaan ovat huolissaan uuden lain vaikutuksista hätäpuhelun käsittelyyn ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Moni uskoo, että lakiuudistus heikentää mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja vaikeuttaa siten oikea-aikaisen avun antamista.
Mikä on Hätäkeskuslaitoksen näkökulma?
– Lain valmistelun lähtökohta on ollut se, että hätäpuhelun käsittelyyn ja siihen liittyvään tietojenkäyttöön ei kovin suurta muutosta tulisi. Muunlaista tulkintaakin on esitetty, mutta ei välttämättä pitävillä oikeudellisilla perusteilla.
Vainion mukaan lakiuudistuksenkin jälkeen hätäkeskuspäivystäjällä on oikeus käydä katsomassa tietoja silloin, kun hätäpuhelun käsittely sen vaatii tai käynnissä on tilanne, joka mahdollisesti aiheuttaa hätäkeskuspäivystäjälle tehtävän. Myös keskeneräisen tehtävän tehtävänseurannan edellyttämät toimenpiteet on Vainion mukaan mahdollista hoitaa.
– Jos perusteluna on, että tilanne saattaa aiheuttaa päivystäjälle tehtäviä, tietojen katselu on ohjeiden mukaista. Lain perusteluissa on lähdetty siitä, että päällekkäiset tehtävät täytyy voida karsia pois.
Kuulemistilaisuudessa tuli ilmi, että lakiehdotuksessa on vielä useita epäselvyyksiä. Esimerkiksi keskeneräisen ja avoimen tehtävän tulkinnat eivät olleet yksiselitteisiä. Myös johtokeskuksen oikeutta tietojen katseluun oli materiaaleissa käsitelty ristiriitaisesti. Lakiehdotuksen mukaan johtokeskuksen ei ole tarpeellista katsoa tehtävien tarkempia tietoja, mutta hallintovaliokunnalle annetussa esittelymateriaalissa muotoilu oli eri: johtokeskuksen ei pääsääntöisesti ole tarpeellista katsoa tarkempia tietoja.
– Ratkaiseva ero monessa kohtaa on juuri näissä sanamuodoissa. Päivittäistoiminnasta poikkeavassa tilanteessa on ratkaisevaa, saako päivystäjä ylläpitää tilannekuvaa vai ei, Tiainen sanoo.
HAL toivoo lain uudistamista hyvässä yhteistyössä
Vainion mukaan lakiuudistuksessa on otettava huomioon EU:n tietosuojalainsäädäntö, joka on kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Muualla EU-alueella ei ole vastaavaa moniviranomaishätäkeskusta kuin Suomessa, joten ongelma on Suomelle erityinen.
Tiainen muistuttaa, että EU:n tietosuojalainsäädäntö mahdollistaa myös väljemmän tulkinnan, jos kansallinen turvallisuus sitä vaatii. Sopimuspalokuntalaisille tulee hyvin yksilöityjä tietoja kohteesta jo ennen kuin on tietoa siitä, lähteekö kyseinen henkilö tehtävälle.
– Sisäministeriö totesi ohjauskirjeessään, että tehokkaan pelastustoiminnan mahdollistamiseksi näin on syytä toimia. Tässäkin asiassa meidän on vain löydettävä kansallinen liikkumavara.
Tiainen toivoo, että hätäkeskuslakia uudistettaisiin aktiivisesti yhteistyöllä ja keskustelussa vältettäisiin turhaa vastakkainasettelua.
– Poikkeavat tilanteet ovat niitä, joissa viranomaisjärjestelmäämme testataan, ja niitä varten tarvitsemme mallit, joissa viranomaisilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Laitos ei ole olemassa itseään vaan avuntarvitsijoita varten.
Kuulemisessa hallintovaliokunta päätyi siihen, että valiokunnan on pyydettävä ministeriöltä useita kirjallisia täsmennyksiä lakiehdotukseen. Hallintovaliokunnan mietinnön arvioitu valmistumisajankohta on tammi-helmikuussa 2023.
Lue myös HALin marraskuinen kannanotto: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Tero Lähdesmäki
