Kysyimme ensihoitaja-, hätäkeskuspäivystäjä- ja pelastajaopiskelijoilta, miksi he ovat lähteneet opiskelemaan alaa ja mitä he odottavat työelämältä.
Hätäkeskuspäivystäjän työ ei häviä
”Aloitin opinnot syksyllä 2022, eli takana on nyt kaksi lukukautta. Opintoihin on kuulunut paljon teoriaopetusta eri viranomaisten tehtävänkäsittelystä. Kevätlukukaudella meillä oli paljon puheluharjoituksia, mikä oli sopivalla tavalla haastavaa ja opettavaista. Simulaatioviikoilla meillä oli tuntiopettajina myös päivystäjiä Hätäkeskuslaitoksesta. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja ja saimme arvokasta vertaispalautetta.
Olen aiemmin suorittanut turvallisuusalan perustutkinnon ja työskennellyt yksityisellä turvallisuusalalla vartijana sekä järjestyksenvalvojana. Hätäkeskuspäivystäjän työssä on paljon hyötyä siitä, että minulla on jo kokemusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat kiinnostavat minua. Koskaan ei voi tulla liikaa oppia siitä, miten erilaisia ihmisiä ja ilmoittajia kohdataan. On aivan eri asia vastata lapsen, ikäihmisen tai esimerkiksi mielenterveyspotilaan puheluun. Kriisissä olevan ihmisen kohtaamiseen tarvitsee aina hyviä vuorovaikutustaitoja.
Vaikka teknologia kehittyy, uskon, että hätäkeskuspäivystäjän työ ei tule häviämään mihinkään. Päivystäjiä tullaan tarvitsemaan aina. Odotan jo, että pääsen tekemään työtä hätäkeskukseen ja vastaanottamaan oikeita hätäpuheluita. Tulevaisuudessa voisi olla hienoa edetä vaikka vuoromestariksi tai Hätäkeskuslaitoksen sisällä muihin tehtäviin.
Opintojen aikana on ollut mukava huomata, että kurssistamme on muodostunut ikään kuin perhe, vaikka olemme kaikki eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Pelastusopistolla on tosi hyvä henki. Koskaan ei ole kynnystä kohdata ketään tai mennä keskustelemaan muiden kanssa. Aamuisin moikataan aina kaikkia. Se tuntuu hyvältä.”
Janette Hujala
21 vuotta
Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 41, Pelastusopisto
Ensihoidon ja pelastuksen yhdistäminen kiinnostaa
”Minua on aina kiinnostanut psykologia, lääketiede ja ihmiset. Lisäksi on aina ollut jonkinlainen tekemisen tarve. Ensihoitajan työssä yhdistyvät nämä kaikki.
Ensimmäinen lukuvuoteni tuli juuri päätökseen. Pari ensimmäistä vuotta opinnot ovat pitkälti samoja kuin sairaanhoitajaopiskelijoilla, mutta teoriaopinnoissa käsitellään jo paljon ensihoidon näkökulmaa ja pohditaan, miten asiat näkyvät esimerkiksi päivystyksessä tai ambulanssissa.
Ensihoidossa on tärkeää, että on perspektiiviä. Suunnitelmissani on lähteä harjoittelujaksolle Etelä-Afrikkaan, kun opinnot ovat hieman pidemmällä. Ensihoitajaksi valmistumisen jälkeen olen ajatellut suorittaa myös pelastajatutkinnon, jotta voisin yhdistää kaksi alaa. HEMS-toiminta ja pelastushelikopterissa työskentely on kiinnostanut aina.
Ensihoitajilla on tulevaisuudessakin paljon töitä. Maailmanlaajuiset kriisit ja kasvava tietoisuus esimerkiksi mielenterveydestä tulevat varmasti näkymään yhä vahvemmin. Ensihoitajien kohtaamasta väkivallasta ja sen uhasta on puhuttu jo opintojen alkuvaiheessa. Väkivaltaan tulee puuttua, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus turvalliseen työympäristöön. Uhkatilanteiden kohtaaminen on väistämätöntä, mutta on tärkeää miettiä toimintamallit ja jatkotoimet tilanteiden jälkipurkuun.
Eräs luennoitsija sanoi meille hyvin, että ensihoitaja ei voi päättää, tuleeko kyytiin puukotettu vai puukottaja. Tässä työssä täytyy pystyä olemaan neutraali ja objektiviinen.”
Vilja Myllykoski
19 vuotta
Ensihoito AMK, Metropolia-ammattikorkeakoulu
Aiemmin hankittu osaaminen on pelastajalle hyödyksi
”Päädyin pelastajakoulutukseen VPK-harrastuksen kautta. Nyt takana on ensimmäinen lukukausi, jonka aikana olemme perehtyneet kalustoon, pelastajan perustaitoihin, turvallisuusviestintään, rakenteelliseen paloturvallisuuteen sekä ensihoitoon. Monet asiat ovat olleet VPK-taustan vuoksi tuttuja, mutta erityisesti ensihoito on tuntunut mielenkiintoiselta, sillä siellä lähes kaikki on ollut itselleni uutta. Tällä hetkellä olen kiinnostunut erityisesti ensihoidosta sekä vaarallisten aineiden torjunnasta.
Noin kolmasosa ryhmästämme on osallistunut VPK-toimintaan ennen opintoja. On antoisaa, että ryhmässämme on paljon eri taustoilla olevia opiskelijoita. Kurssillamme opiskelee muun muassa yksi palotarkastaja sekä useampia yhdistelmäajoneuvon kuljettajia. Heiltä saa syventävää tietoa esimerkiksi valvontatyöstä sekä vinkkejä ajoharjoittelusta. Kaikki aiemmin hankittu osaaminen on hyödyksi pelastajan ammatissa. Itsellänikin on taustalla rakennusalan koulutus ja alan työkokemusta. Olen myös työskennellyt teollisuuspalokunnassa.
Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua alan tulevaisuudesta, kuten koulutusuudistuksesta ja pelastajapulasta. Toivottavasti näihin asioihin tartutaan pian, jotta saamme uusia osaajia alalle.
Pelastusala on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto kaikenikäisille, niin miehille kuin naisille. Pelastusopistolla on hyvä yhdessä tekemisen meininki, ja täällä on tosi asiantunteva henkilökunta. On hyvä, että saman katon alla opiskelee myös esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjiä. Alan toimijat ovat kentällä niin tiiviissä yhteistyössä, että on tärkeää oppia ymmärtämään, mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin hälytys tulee pelastuspuolelle.
Jos haluaa haastaa itseään, uskon, että tämä on oikea paikka siihen. Kokonaisvaltainen valmistautuminen alan pääsykokeisiin on tärkeää ja on avain opiskelupaikan saavuttamiseen.”
Valtteri Sinkkonen
29 vuotta
Pelastajakurssi 124, Pelastusopisto
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: haastateltavat
