Hätäkeskuslain muutokset ovat herättäneet huolta etenkin viranomaistahojen yhteistyön osalta. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio uskoo, että koulutusmateriaali, normaali yhteydenpito ja ohjeistuksien selkeyttäminen riittävät varmistamaan oikean tiedonkulun toimijoiden välillä.
Suomen hätäkeskuslaki oli osittain vanhentunut. Tänä keväänä uudistunut laki tunnistaa nykyiset toimintamallit ja täyttää EU:n tietosuojadirektiivin velvoitteet.
Mitä käytäntöjä hätäkeskuslain uudistus muutti?
”Uusi laki astui voimaan 3. huhtikuuta, ja monet sen pykälistä tulevat voimaan vasta ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että merkittäviä muutoksia nykyisiin käytäntöihin ei ole tulossa.”
Lakia on tulkittu niin, että se kieltää eri pelastusalan toimijoiden koulutuskäynnit. Miksi näin?
”Laki ei estä eri viranomaistahoja vierailemasta toistensa luona jatkossakin. Tietosuoja-asetus on Suomessa ollut voimassa vasta viisi vuotta, ja korona-ajan täydellinen vierailukielto on ehkä aiheuttanut tässä väärinkäsityksiä.
Se, minkä laki kieltää, on henkilötietojen käsitteleminen ilman virkatehtävään liittyvää perustetta. Siksi esimerkiksi hätäkeskuspuheluita ei voi kuunnella käytännön tilanteessa hätäkeskuspäivystäjän vieressä, koska soittajan tietosuoja ei silloin säilyisi. En kuitenkaan näe, miksi tähän olisi tarvettakaan.”
Ammattiryhmien väliset koulutuskäynnit ja käytännön työn seuraaminen on koettu yhteistyön kannalta tärkeäksi. Miten jatkossa varmistetaan, että eri tahojen välinen ymmärrys säilyy?
”Meillä on kattava koulutusmateriaali Erica-koulutuskannassa, jota voidaan tarvittaessa käyttää. Siellä voi esimerkiksi kuunnella aitoja hätäkeskuspuheluita, joista on poistettu henkilötiedot. Tämä on ehdottoman tärkeää myös hädässä olevien tietosuojan kannalta. Toimintaa ja tehtävän käsittelyä voidaan kuvata siten, että se ei edellytä henkilötietojen käsittelyä.
Oleellista on nyt päivittää ohjeistukset ajan tasalle, koska hätäkeskuksissa rekisterinpitäjien määrä lisääntyy ja heille tarvitaan selkeät ohjeet. Hyvinvointialueet vastaavat omien tietojensa rekisterinpidosta jatkossa.”
Lain tulkinnassa saattaa aina tulla eroavuuksia. Miten yhdenmukaiset toimintatavat varmistetaan?
”Yhdenmukaiset toimintatavat vaativat laajaa yhteistyötä. Erityisesti nyt, kun rekisterinpitäjien määrä lisääntyy, on olennaista, että rekisterinpitäjien ohjeet eri puolilla Suomea ovat yhdenmukaiset. Erityisesti Hätäkeskuslaitokselle valtakunnallisena toimijana on äärimmäisen tärkeää yhdenmukaiset ohjeet. Varmasti hyvänä lähtökohtana ovat nykyiset käytännöt. Yhtenä foorumina toimii sisäministeriön asettama Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jossa on tarkoitus yhteensovittaa ohjeistusta.”
Lain henki esiin
”Laki ei koskaan ole yksiselitteinen. Kirjaukset tilannetietoisuuden osalta olisivat saaneet olla selkeämpiä. Esimerkiksi hätäkeskustoiminnan osalta päivittäistoiminnasta voi olla erilaisia tulkintoja siitä, onko kyseessä avoin vai keskeneräinen tehtävä. Toivottavasti nämä tulkinnanvaraiset kohdat käydään yhdessä lain laatijoiden kanssa läpi ennakkoon, ei ihmiskokeena, jolloin tulkintaeroista kärsivät hätäkeskuspäivystäjät.”
Patrick Tiainen
Mitä tilalle?
”Nykyisin, kun hätäkeskukset eivät enää sijaitse samoissa tiloissa pelastuslaitosten kanssa, vierailut puolin ja toisin ovat olleet hurjan tärkeitä. Jos eri toimijat eivät tunnista hätätilanteessa lyhyiden viestien sisällön taustoja, syntyy iso väärinymmärrysten riski. Tietosuojalakia on tietenkin kunnioitettava, mutta on merkittävä kysymys, miten vierailut ja etenkin käytännön tilanteiden seuraaminen korvataan.”
Patrick Tiainen
Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjä
Yhteiset tilanteet vähentyneet
”Tietosuojalain kiristyminen ei ole vaikuttanut käytännössä meidän pelastajien työhön. En näe tarvetta päästä esimerkiksi kuuntelemaan hätäkeskuksen puheluita, vaan varotiedot riittävät. Vastesuunnittelun puolella tilanne voi olla toinen.
Sen sijaan yhteiset käynnit, jossa pelastajien kanssa paikalle saapuu automaattisesti poliisi ja ensihoito, ovat vähentyneet. En tiedä, mistä se johtuu, mutta nyt esimerkiksi poliisin mukaantulo pitää erikseen varmistaa.”
Petteri Broström
palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Keskustelu ja koulutusmateriaali ovat liian pinnallisia
”Joidenkin mielestä muutos johtuu lain muuttumisesta. Minun mielestäni muutos johtuu muuttuneen lain ylitulkinnasta. Jos vastaavaa lain tulkintaa ulotettaisiin myös kenttätoimintaan, ensihoito ja poliisi eivät enää voisi mennä samalle tehtävälle yhtä aikaa, koska ensihoito voisi tehtävän aikana kuulla vain poliisille kuuluvan asian.
Keskustelu ja koulutusmateriaali ovat varsin pinnallisia keinoja eivätkä mitenkään korvaa käytännön työn seurantaa. Ensihoidon osalta käytännön työn seuraamisen on myös koettu vaikuttaneen potilasturvallisuutta parantavasti. Jatkossa tällaista molemminpuolista ymmärtämistä ei voida enää taata.”
Markku Kuisma
ensihoidon linjajohtaja, HUS
Teksti: Tiina Parikka
Kuvat: Tiina-Riikka Nyman ja Hätäkeskuslaitos
Lue lisää:
Uuden hätäkeskuslain tulkinnassa runsaasti ristiriitoja – HAL oli kuultavana eduskunnassa
