Pelastusalalla mielen hyvinvointia on totuttu käsittelemään ongelmalähtöisesti. Nyt suuntaa halutaan kääntää.
Posttraumatyöpajat ja jälkipurkukeskustelut ovat jo tulleet tutuiksi pelastusalan ammattilaisille. Niiden lähtökohta on kuitenkin traumaattisissa kokemuksissa ja kumulatiivisen stressin selättämisessä. Mielen hyvinvoinnin ennakointiin tähtääviä koulutuksia ei tähän mennessä ole ollut.
– Tämä on mielestäni kaikkein tärkein asia koko alan tulevaisuuden ja työntekijöiden jaksamisen kannalta. Hyvinvointi ja jaksaminen eivät tule ulkopuolelta, vaan meidän on löydettävä keinot siihen itse. Tarvitsemme kokonaisvaltaista ymmärrystä muuttaaksemme asioita, ensihoitaja Tuomas Forss sanoo.
Forss on kehittänyt Mental Rescue Tools -koulutuksen yhdessä Mental Fire Fit -hanketta luotsanneen Saku Sutelaisen kanssa. Koulutukset toteuttaa Suomen Palopäällystöliitto. Koulutuksessa yhdistyvät hyvinvoinnin ylläpitäminen, oman väsymisen ennaltaehkäisy sekä psyykkinen palautuminen. Se on suunnattu sekä pelastustoimen että ensihoidon henkilöstölle – työntekijöistä johtoon saakka.
– Kun koulutuksessa on esihenkilöitä ja työntekijöitä sekä vasta tulleita ja kauan alalla olleita, siitä tulee hieno kombinaatio. Tapahtuu molemminpuolista kehitystä ja oppii ymmärtämään toisen näkökulmaa. Oivallukset voivat olla hyvin pieniä, mutta niistä lähtee liikkeelle jotain suurempaa.
Mental Rescue Tools on kaikkea muuta kuin traumalähtöinen koulutus
Mental Rescue Tools -koulutukseen hakeutuminen ei edellytä traumaattisia kokemuksia tai työuupumusta. Tärkeintä on kiinnostus mielen hyvinvointiin ja itsensä sekä työyhteisönsä kehittämiseen. Monet Forssin valmennuksiin osallistuneista ovat kokeneet hyötyvänsä erityisesti ryhmädynamiikan teemoista.
– On tärkeää, että ymmärrämme, miten ryhmä toimii tai kehittyy, koska pelastusalalla työ on vahvasti ryhmätyötä. Ryhmäytyminen olisi paljon helpompaa, kun ymmärtäisimme, mitä tapahtuu, kun ryhmään tulee esimerkiksi uusi työntekijä, Forss sanoo.
Forss ottaa esimerkiksi huippu-urheilun. Hänellä on itsellään tausta jääkiekonpelaajana, ja hän on tehnyt myös paljon töitä urheilijoiden kanssa. Urheilumaailmassa mentaalivalmennus ja ryhmädynamiikan koulutukset ovat jo arkipäivää.
– Pelastusalalla vielä ajatellaan, että pitää olla jokin ongelma, jotta nämä asiat koskettavat minua, Forss harmittelee.
Yksittäisen henkilön koulutus voi edistää koko työyhteisön hyvinvointia, kun koulutuksen oppeja sovelletaan omassa työssä. Forssin saamissa avoimissa palautteissa on kiitelty, että koulutus motivoi kehittämään itseään myös työkaverina.
Selvitä, mikä työssä motivoi
Mental Rescue Toolsin kaksipäiväisessä koulutuksessa tutkittua tietoa tuodaan esille käytännönläheisesti. Kaiken keskiössä on osallistujien avoin vuorovaikutus.
– Kun asioita käsitellään vuorovaikutteisesti ja jaetaan omia kokemuksia, ne usein kolahtavat eri tavalla.
Motivaatio on koulutuksen tärkeä teema. Osallistujat pohtivat, mikä häntä itseään motivoi, miten voi motivoida muita ja miten työnantaja voisi motivoida työntekijöitä arjen työn ohessa.
– Raha tietysti motivoi. Se on kuitenkin ulkoinen motivaattori, eikä sitä meidän alalla oikein ole tarjolla. Pitää löytää muita motivaatiotekijöitä, kuten työn merkitys ja arvot.
Psyykkisen hyvinvoinnin rinnalla kulkee aina fyysinen hyvinvointi. Pelastusalalla tehdään vuorotyötä, mikä itsessään on kuormittavaa ja pakottaa etsimään omaa hyvinvointia edistäviä toimintatapoja.
– Olen tehnyt ensihoitajille ja pelastajille Firstbeat-mittauksia, ja pystyn datan kautta näyttämään, millaisia lainalaisuuksia esimerkiksi yötyössä on. Sitä kautta voimme pohtia, mitkä asiat tukevat hyvinvointia ja mitkä taas koko ajan syövät sitä. Jos tilanteen päästää liian huonoksi, sieltä on aina vaikeampi nousta.
Löydä sisäiset motivaatiotekijäsi
Ensihoitaja ja psyykkinen valmentaja Tuomas Forss toivoo, että jokainen pelastusalan ammattilainen löytäisi työhönsä sisäisiä motivaatiotekijöitä. Itsemääräämisteorian mukaan sisäinen motivaatio koostuu autonomian, yhteenkuuluvuuden ja pätevyyden tunteesta.
– Sisäistä motivaatiota ruokkii se, että löytää jokaisella osa-alueella omasta työstä tai omista ajattelumalleista positiivisia asioita, Forss sanoo.
- Autonomian tunnetta vahvistaa, jos pystyy itse vaikuttamaan jollakin tavalla työhönsä.
- Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, jos tuntee kuuluvansa työyhteisöön, saa sieltä tarvittaessa tukea tai pystyy itse tukemaan ryhmää.
- Pätevyyden tunne on sitä, että tuntee olevansa hyvä edes jollakin osa-alueella omassa työssä. Forssin mukaan tähän tarvitaan palautetta arkisten työtehtävien yhteydessä – ei vain silloin, kun joku pelastetaan.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Teemu Heikkilä
