Työterveyslaitos kerää parhaillaan tietoja ASA-rekisteriin vuonna 2023 syöpävaarallisille aineille ja menetelmille työssään altistuneista. Vuoden 2023 tietoja ei vielä ole saatavilla, mutta rekisteriin ilmoitettavien työntekijöiden määrä on kasvanut koko ajan. Vuonna 2022 rekisteriin ilmoitettiin yhteensä noin 51 700 työntekijää. Se on 3 600 enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Pelastuslaitoksissa ei ole vielä yhteneväisiä käytäntöjä altistusten ilmoittamiseen. Työterveyslaitoksen mukaan joistakin pelastuslaitoksista ASA-rekisteriin ilmoitetaan savusukelluksilla altistuneiden lisäksi myös esimerkiksi kalustonhoitajia ja varustehuoltajia. Käytäntö ei ole kuitenkaan kaikkialla sama.
– Satakunnassa ASA-rekisteriin on perinteisesti ilmoitettu operatiivinen henkilöstö. Biomonitorointia meillä ei tehdä, vaikka sen perään on kyselty. Syynä on varmaankin raha, Satakunnan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Asko Mansikkamäki sanoo.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Juha Halme pitää tärkeänä, että jokainen altistuminen huomioitaisiin riippumatta siitä, tuleeko altistuminen savusukelluksessa vai likaisten tavaroiden käsittelystä.
– Kokonaisuuden pitäisi olla nykyistä paremmin hallinnassa. Tulisi kartoittaa kaikki tilanteet, joissa altistumista tapahtuu, ja edellyttää niistä raportointia, Halme sanoo.
Voiko terveyden ja turvallisuuden ohittaa taloussyistä?
Työterveyslaitokselta kannustetaan pelastustoimen ASA-rekisteröintiin matalalla kynnyksellä. Pelastajat kohtaavat työssään monenlaisia altisteita, kuten kemikaaleja, öljyjä, asbestia sekä palamisprosessissa syntyneitä aineita. Siksi ei ole välttämätöntä odottaa, että 40 tunnin altistusaika täyttyy.
– Altistumiskeskustelu tulisi käynnistää kokonaan uudelleen valtakunnallisesti. Siihen pitäisi osallistua vahvemmin ja tehdä vaikuttavampia toimenpiteitä. Jos johto ei näytä esimerkkiä, keskustelu jää pinnalliseksi ja ohjautuu väärään suuntaan. Aina löytyy syitä, esimerkiksi taloudesta, miksi asiaan ei panosteta, Halme harmittelee.
”Oma toiminta tulipalojen ja altistumisen jälkeen on paljon merkittävämmässä asemassa kuin yhdenkään järjestelmän käyttö.”
Asenteet altistumisen ehkäisyä kohtaan muuttuvat hitaasti, mutta jokaisella toimenpiteellä on väliä.
– Painotan aina, että oma toiminta tulipalojen ja altistumisen jälkeen on paljon merkittävämmässä asemassa kuin yhdenkään järjestelmän käyttö, Mansikkamäki sanoo.
Vaikka yksittäisellä pelastajalla on vastuu omien altistumisten kirjaamisesta, työsuojeluvaltuutetut painottavat, että johdon sitoutuminen terveyden edistämiseen ja altistumisten ehkäisyyn on ensiarvoisen tärkeää.
– Henkilöstön sitouttaminen vaatii johdolta keskustelun aloittamista, esimerkin antamista ja asiaan sitoutumista. Ilman sitä emme saa pysyviä tuloksia aikaiseksi, Halme sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Ossi Pietiläinen
