Etelä-Karjalassa ensihoidon opiskelijoilla on mahdollisuus perustason ja hoitotason harjoittelujaksojen välissä suorittaa intensiivijakso ambulanssissa yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.
Linet Sintonen suorittaa parhaillaan viimeistä vuotta LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa. Hän vietti viikon LABlanssissa, joka on ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen hanke ensihoidon opetuksessa.
LABlanssi on hoitotason ensihoitoyksikkö, joka osallistuu operatiiviseen toimintaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Siinä ensihoitajaopiskelijan työpareina ovat oman ammattikorkeakoulun ohjaava opettaja sekä hyvinvointialueen ensihoitaja.
Sintonen on ollut mielissään siitä, kuinka opiskelijalähtöistä työskentely LABlanssissa on. Viikon mittainen intensiivijakso on suunniteltu perustason ja hoitotason harjoittelujaksojen väliin. Tyypillisesti perus- ja hoitotason harjoittelut ovat noin vuoden välein, mikä on opiskelijalle todella pitkä aika ja saattaa murentaa uskoa omaan osaamiseen.
– Olen oppinut luottamaan itseeni paremmin tehtävillä. Pohdin tietysti paljon myös sitä, teenkö asiat tehtävillä oikein, mutta saan työskentelyyn ja pohdintoihini todella hyvää tukea, Sintonen kertoo.
”Nämä voivat olla monelle ensimmäisiä kertoja, kun potilaan luona saa tehdä asioita rauhassa.”
Ensihoidon lehtori Antti Tanninen on Sintosen ohjaava opettaja. Hän pitää tärkeänä, että myös tehtävien aikana on riittävästi aikaa keskustella.
– Olemme puhuneet paljon siitä, että nyt on se paikka, kun pitää uskaltaa esittää omia näkemyksiään. Minun tehtäväni on sitten ohjata tilannetta tarpeen vaatiessa oikeaan suuntaan.
Kaikilla alueen toimijoilla kenttäjohtoa myöten on tieto siitä, että LABlanssin keikoilla voi mennä tavallista enemmän aikaa.
– Nämä voivat olla monelle ensimmäisiä kertoja, kun potilaan luona saa tehdä asioita rauhassa. Meillä on lupa käydä kohteessa keskustelua ja suunnitella hoitoa, Tanninen kertoo.
– Luento-opetuksessa saamme ymmärryksen siitä, mitä tehdään ja miksi. On todella arvokasta, että kenttätyössä on mahdollista tehdä asiat rauhallisesti ja ilman aikapainetta, Sintonen täydentää.
LABlanssi hoitaa kaikkia hoitotason tehtäviä
Kun intensiivijakso LABlanssissa alkaa, opiskelijalle on suunniteltu valmiiksi viikko-ohjelma, johon perehdytään operatiivisen toiminnan lomassa. Ensimmäiseksi opetellaan kriittisiä toimintoja, kuten elvytysprotokollaa.
– Asemalla aika menee pääasiassa siihen, että käymme läpi esimerkiksi lääkkeitä, laitteita ja toimintakuvioita. Priorisoimme opetuksen niin, että pääsemme opiskelijan kanssa suoraan kentälle ja otamme vähitellen mukaan uutta asiaa.
Sintonen pääsi viikon aikana useita kertoja tositoimiin. LABlanssi hoitaa kaikkia hoitotason yksikön tehtäviä, ja enimmillään kahdeksan tunnin työpäivän aikana on ollut viisi tehtävää.
– Opiskelijana erilaisista tilanteita on paljon ennakkoajatuksia ja mielikuvia. Käytännön työssä tulee kuitenkin vastaan paljon yllättäviä tilanteita, joihin ei ole osannut ennakkoon varautua.
Vaikka LABlanssissa opiskelija saa paljon vastuuta ja käytännön kokemusta, hoidollinen vastuu on silti ensihoidon lehtorilla ja hyvinvointialueen ensihoitajalla, joilla on hoitotason pätevyys.
– Jos hoidamme hätätilapotilasta, siirrymme lähtökohtaisesti normaaliin työparitoimintaan, jossa opiskelija auttaa sen verran kuin pystyy. Potilasturvallisuuden vuoksi opiskelijan rooli kuitenkin väistyy sellaisissa tilanteissa jonkin verran, Tanninen sanoo.
Aktiivinen vuoropuhelu auttaa opiskelijaa
Sintonen tuli Suomeen neljä vuotta sitten ja aloitti opinnot LAB-ammattikorkeakoulussa vuonna 2021. Hän ymmärtää suomen kieltä erittäin hyvin, mutta suomen puhuminen vaatii vielä hieman rohkeutta ja harjoittelua. Tanninen ja Sintonen ovat yhdessä sopineet, että intensiivijakson aikana he puhuvat suomea niin paljon kuin mahdollista.
– Pääasiassa kaikki on mennyt hyvin, eikä Antin ole tarvinnut tulkata paljon, Sintonen sanoo.
Hän arvostaa palautetta, jota LABlanssin kaltaisessa harjoitteluympäristössä on ollut mahdollista saada.
– Palautetta saa tässä ihan eri tavalla kuin luokkatyöskentelyssä. Saan Antilta paljon palautetta, ja palautteesta välittyy, että hän haluaa, että meistä tulee hyviä ensihoitajia. Minulle on tullut tunne, että minuun uskotaan ja minua autetaan kehittymään, Sintonen toteaa.
”Palautteesta välittyy, että hän haluaa, että meistä tulee hyviä ensihoitajia.”
Hän kuitenkin myöntää, että etenkin alkuun oman opettajan ohjauksessa työskentely oli jännittävää.
Tanninen käy opiskelijoiden kanssa aktiivista vuoropuhelua niin tehtävien aikana kuin niiden jälkeen. Kun on opiskelijan matkassa, voi keskustelua käydä matalalla kynnyksellä ja samalla linkittää yksittäisiä tehtäviä suurempiin kokonaisuuksiin.
– Jos olemme hoitaneet vaikka epätyypillistä rintakipupotilasta, voimme käydä sen jälkeen vielä tyypillisen rintakipupotilaan hoitoprotokollaa läpi, jotta opiskelijalle ei synny vinoumia.
Ensihoidon opettaja saa LABlanssista arvokasta kokemusta
Euroopan unionin osarahoittama kaksivuotinen LABlanssi-hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeen pohjalta syntyy myös tieteellinen artikkeli, jossa toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan. Ensihoidon lehtorina Tanninen kokee, että hanke tuo hyötyjä niin työelämälle, opiskelijoille kuin opettajillekin.
– Työskentelin aiemmin yli kymmenen vuotta ensihoidon kenttäjohtajana. Menin kiireellisille keikoilla aina ikään kuin valmiiseen pöytään. Itselleni paras anti tästä hankkeesta on ollut se, että olen päässyt ihan oikeille keikoille näkemään tilanteita alusta asti, Tanninen sanoo.
Ensihoidon opettajien on myös tärkeää pitää omaa ammattitaitoaan yllä, mikä ei onnistu pelkästään luentoja pitämällä. Useat ensihoidon opettajat tekevätkin keikkatöitä viikonloppuisin tai loma-aikoina. LABlanssissa opettajat ovat vuorollaan noin viiden viikon välein mukana intensiivijaksolla.
– Meille nämä jaksot mahdollistavat säännöllisen ammattitaidon ylläpitämisen kenttätyössä. Meidän pitää välillä käydä katsomassa, mitä oikeassa elämässä tapahtuu, jotta kliininen osaaminen pysyy yllä.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Antti Tanninen
LABlanssi – Etelä-Karjalan ensihoidon oppimisyksikkö
- Kansainvälisesti ainutlaatuinen oppimisympäristö: ensihoidon opiskelijat tekevät työelämäharjoittelua ambulanssissa ensihoidon opettajan ja hyvinvointialueen ensihoitajan ohjauksessa.
- Hankkeessa vahvistetaan ensihoitajaopiskelijoiden osaamista ja edistetään heidän työelämävalmiuksiaan.
- LABlanssi hoitaa ensihoidollisia tehtäviä arkisin kello 8–16. Kaksivuotisen hankkeen aikana noin 60 ensihoidon opiskelijaa pääsee harjoittelemaan LABlanssissa.
- Hankeaika 1.1.2023–31.12.2024.
