Sairaus ei aina estä työntekoa täysin. Tietyin edellytyksin työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä. Pelastuslaitoksille on hyödyllistä kartoittaa etukäteen tehtävät, jotka soveltuvat korvaavaan työhön.

Korvaava työ on vaihtoehtona sairauspoissaololle silloin, kun sairaus tai tapaturma ei estä työntekijää kokonaan työskentelemästä. Keskiössä ei ole sairaus tai työkyvyn heikkeneminen, vaan se, miten työntekijä voi hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään turvallisesti. Työpaikoilla korvaavaa työtä kuvataan usein mahdollisuutena tehdä fyysisesti kevennettyä työtä täydellä palkalla.

Korvaava työ nähdään hyvänä varhaiseen vaiheen työssä jatkamisen tukikeinona osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen joukossa. Se sopii tilanteisiin, joissa sairaus tai tapaturma heikentää työkykyä tilapäisesti, ja työkyvyn odotetaan palautuvan ennalleen muutamassa päivässä tai viikossa, enintään kahdeksan viikon kuluessa.

Korvaava työ on yksi tapa vähentää työpaikan sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia, vaikka kevennettyyn työhön siirtyneen tilalle palkattaisiinkin sijainen.

– Sairauspoissaolokustannusten vähentämisen lisäksi hyöty tulee siitä, että työpaikalla voidaan tehdä tärkeitä tehtäviä, jotka muuten jäisivät tekemättä. Korvaava työ voi myös tarjota työntekijälle mahdollisuuden kokeilla jotain uutta, jossa voi hyödyntää osaamista ja koulutusta, sanoo Kevan työelämäasiantuntija Marika Malmström.

Pelastuslaitoksissa käytetty vielä vähän, mutta kokemukset hyviä

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin työmarkkina-asiantuntija Juha Rautiaisen mukaan korvaava työ ei ole pelastuslaitoksissa kovin tunnettu.

– Tiedossa olevissa tapauksissa on ollut kyse fyysisesti hyväkuntoisten, alle keski-ikäisten palomiesten lyhytaikaisista nilkka- tai polvivammoista. He ovat kokeneet tärkeäksi osallistua työyhteisön toimintaan kotona kuntoutumisen sijasta ja ovat olleet tyytyväisiä korvaavaan työhön. Päätöksiin ovat vaikuttaneet myös taloudelliset syyt, Rautiainen kertoo.

Rautiaisen mielestä hyvinvointialueilla tulisi pohtia enemmän korvaavan työn mahdollisuuksia ja monipuolistamista.

– Pelastuslaitoksissa ei ole juurikaan kehitetty korvaavan työn malleja, ainakaan operatiivisissa tehtävissä. Palomestareilla tämä saattaa olla yleisempää. Pelastajien taitoja voisi hyödyntää laajemmin, sillä monilla heistä on osaamista muiltakin aloilta kuin palomiestyöstä.

Työpaikan kannattaa varautua etukäteen

Korvaavasta työstä ei ole määräyksiä virka- tai työehtosopimuksissa eikä lainsäädännössä, joten työpaikat laativat siitä omat menettelytapansa. Korvaavan työn tekeminen perustuu työntekijän vapaaehtoisuuteen.

— Usein aloitetaan pohtimalla, kuinka omaa työtehtävää voisi muokata siten, että sen tekeminen olisi mahdollista. Korvaavaa työtä voidaan hyödyntää myös koulutukseen, perehdytykseen tai etätyöhön. Korvaavaa työtä voi usein myös käyttää myös toiseen työhön, jos oman työn tekeminen muokatusti ei ole mahdollista. Työntekijä voi toteuttaa tehtäviä, joka on jäänyt työpaikalla tekemättä. Tärkeintä on, että työ vastaa työpaikan tarpeita – silloin se hyödyttää kaikkia, Kevan Malmström sanoo.

Korvaavan työn suunnittelua helpottaa huomattavasti, jos työyhteisössä on etukäteen mietitty mahdolliset korvaavat tehtävät. Malmströmin mukaan etukäteissuunnittelu myös normalisoi ajatusta siitä, että työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa.

– Vaikka jokin sairaus tai vamma heikentäisi työkykyä, työntekijä voi silti olla merkittävä osa työyhteisöä ja osallistua tärkeisiin tehtäviin, Malmström toteaa.



Korvaavan työn järjestämisessä on kaksi vaihtoehtoista polkua. Ensimmäisessä työntekijä keskustelee työterveyslääkärin kanssa korvaavan työn mahdollisuudesta. Lääkäri ottaa kantaa, onko korvaavan työn tekeminen terveydellisesti mahdollista, jonka jälkeen työntekijä keskustelee esihenkilönsä kanssa ja sopii asiasta.

— On tärkeää tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja varmistaa, että työterveyshuollolla on tieto korvaavan työn mallista. Työterveyshuolto voi hyvin kannustaa korvaavan työn käyttöön, Kevan työelämäasiantuntija Marika Malmström sanoo.

Toisessa vaihtoehdossa työntekijä keskustelee suoraan esihenkilönsä kanssa omasta työkyvystään, mahdollisista korvaavan työn tehtävistä ja sopii asiasta. Työterveyshuollon lausunto ei ole välttämätön. Toimintatapa auttaa korvaavan työn hyödyntämisessä lyhyiden sairauspoissaolojen sijaan. Tämä malli on hyvinvointialueilla pääsääntöisesti käytössä, ja sitä Keva myös suosittelee.

SPALin työmarkkina-asiantuntija Juha Rautiaisen mukaan työntekijän on tärkeää ymmärtää, mihin sitoutuu sopiessaan korvaavasta työstä. Tarvittaessa työnantajan kanssa käytäviin keskusteluihin voi kutsua mukaan SPALin luottamusmiehen.

– Kannattaa etukäteen selvittää, millainen korvaavan työn malli hyvinvointialueella on käytössä, Rautiainen neuvoo.

Työntekijä voi itse ehdottaa tehtäviä, joita fyysisesti kevennetyssä työssä haluaisi tehdä ja joiden suorittamiselle on työpaikalla tarve. Usein henkilöstöllä on paras tieto, mitä tehtäviä on jäänyt rästiin ajan tai tekijöiden puutteessa.

— Vaikka korvaava työ on lyhytaikaista ja väliaikaista, se antaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia asioita ja saada uusia näkökulmia omaan työhön. Ehkä siitä voi myös saada kannusteen kouluttautua johonkin uuteen suuntaan, Rautiainen sanoo.

Teksti: Mikko Terävä

Lue lisää aiheesta