Sisäministeriö valmistelee uutta ohjetta pelastustoiminnan järjestämisen ja mitoittamisen periaatteista. SPALin mukaan ohje on valmisteltu ja perusteltu hyvin, mutta riskiruutujen uusi määrittely sekä kärkiyksiköiden käyttäminen voivat viivästyttää kansalaisten avunsaantia erityisesti haja-asutusalueilla.
Sisäministeriö on julkaissut luonnoksen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta, joka on tarkoitettu hyvinvointialueille palveluiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi. Ministeriö on pyytänyt keskeisiltä sidosryhmiltä lausunnot ohjeen jatkotyöstöä varten.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL kiinnittää lausunnossaan huomiota muun muassa kärkiyksikön rooliin pelastustoiminnassa, toimintavalmiuden riskiruudukon määrittelyyn sekä toimintavalmiusajan toteuman seurantaan.
Yksikkömääritelmiin lisätty kärkiyksikkö voi vähentää tehtäväkuormia ja parantaa valmiutta suurissa keskittymissä, joissa täydennysjoukot saadaan nopeasti paikalle. Haja-asutusalueilla kärkiyksikkö voi kuitenkin viivästyttää tehtävien suorittamista. Monia tehtäviä kahden pelastajan yksikkö ei voi toteuttaa tai aloittaa turvallisesti.
Riskiruutumäärittelyn vuoksi yksittäisen korkeariskisen ruudun riskiluokka voi pienentyä, mikä voi SPALin arvion mukaan johtaa siihen, että ruudut jäävät tavoittamatta vaaditussa toimintavalmiusajassa. Huoli koskee erityisesti haja-asutusalueita, joissa korkeariskiset tehdasalueet tai turistikeskukset voivat kärsiä avunsaantiaikojen pidentymisestä.
Pelastusryhmän ja pelastusjoukkueen toimintavalmiusajan suunnitteluperusteena on se, että kaikki tehtävät tavoitetaan vaatimusajassa, ja toteuman seurannassa minimivaatimus on tavoittaa 80 prosenttia tehtävistä vaatimusajassa. SPAL pitää seurantavaatimusta myönteisenä, mutta sen noudattaminen todennäköisesti edellyttää lisäresursseja pelastuslaitoksille. Tämä voi olla haastavaa hyvinvointialueiden taloustilanteen vuoksi.
Nykyisessä toimintavalmiusohjeessa toimintavalmiusajat esitetään tavoitteina, mutta uuden ohjeen luonnoksessa ajat ovat vaatimuksia. Lausunnossaan SPAL kysyy, onko kyse todellisesta tiukennuksesta vai kielivirheestä.
SPALin mukaan luonnoksessa on hyvää se, että toimintavalmiudessa on otettu huomioon myös poikkeusolot, mukaan lukien mahdollinen aseellinen konflikti. Hyvää on myös se, että ohjeessa suunnittelu ja valvonta on selkeästi eritelty.
— Luonnos on pääosin hyvin onnistunut. Erityisesti huomionarvoista on huolellinen ja perusteellinen valmistelu sekä kattavat perustelut, vt. järjestön johtaja Pasi Jaakkola toteaa.
SPAL katsoo, että pelastustoimea koskevat normit tulisi antaa ohjeiden sijasta lainsäädännön kautta, jolloin valtio olisi velvollinen rahoittamaan lisävelvoitteiden aiheuttamat resurssitarpeet pelastustoimelle.
SPAL pyysi lausuntoa varten palautetta jäseniltä, ja edellä kerrottujen kommenttien lisäksi lausunto sisältää useita muitakin jäsenten huomioita.
Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkoitus on antaa yhtenäiset periaatteet pelastustoiminnan järjestämiselle ja mitoittamiselle hyvinvointialueilla. Sisäministeriö korjaa ohjeluonnosta lausuntojen pohjalta ja päättää ohjeen käyttöönotosta erikseen. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset suunnittelevat toimintavalmiutensa uuden ohjeen mukaan vuoden 2025 aikana, ja palveluiden riskiperusteinen arviointi aloitetaan vuonna 2026.
Teksti: Mikko Terävä
Arkistokuva: Jarno Heinilä
