Pelastusalan koulutus ei päässyt mukaan Orpon hallituksen hankkeeseen, jossa kokeillaan aikuiskoulutustuen korvaavaa tukijärjestelmää. Työvoimapulasta kärsivät pelastuslaitokset hyötyisivät aikuisista alanvaihtajista, joilla on monipuolista osaamista.

Hallitus käynnistää työn ja opintojen yhteensovittamista sekä työvoiman saatavuutta parantavan kaksivuotisen kehittämishankkeen. Pilottihanke keskittyy työvoimapula-aloihin ja kattaa sairaanhoitajan, lähihoitajan, sosionomin, varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan koulutukset. Pelastajakurssit, pelastusalan alipäällystökurssit tai muut pelastusalan koulutukset eivät näillä näkymin ole mukana pilotissa.

Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset saavat rahoitusta koulutuksen suunnitteluun, seurantaan sekä osallistujien ohjaukseen ja tukemiseen. Lisäksi rahoitusta osoitetaan työnantajille korvauksena työajalla tapahtuvan opiskelun kustannuksista.

Pilottihanketta edelsi hallituksen päätös lopettaa aikuiskoulutustuki, jota ei ole myönnetty enää elokuusta lähtien. Pelastusalalla on odotettu, että hallituksen lupaus aikuiskoulutustuen korvaavasta uudesta järjestelmästä kattaisi pelastustoimen tutkinnot. Pelastusala on pilottihankkeeseen valikoitujen alojen tavoin kohdannut työvoimapulan.


Aikuiskoulutustuki on ollut pelastusalalla laajasti hyödynnetty, ja se on mahdollistanut sekä henkilöstön jatko-opinnot että alanvaihtajien siirtymisen pelastusalalle. Valtaosa pelastustoimen alipäällystötutkinnon suorittaneista sekä noin puolet hätäkeskuspäivystäjäksi ja ensihoitajaksi opiskelleista on hyödyntänyt aikuiskoulutustukea.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on muistuttanut, että aikuiskoulutustuki on osaltaan auttanut pitämään näiden alojen työttömyys- ja työkyvyttömyystilastot hallinnassa.

Yhteiskunnan tuki aikuisopintoihin on ollut monelle ratkaiseva tekijä opintojen aloittamisessa tai nopeuttanut valmistumista.

— Aikuiskoulutustuesta huolimatta olen joutunut tekemään töitä opintojen ohella. Kun tukikuukaudet on käytetty, on sataprosenttista työntekoa ja opiskelua haasteellista yhdistää, kertoo päällystötutkinnon opiskelija Marko Petjala Pelastusalan ammattilaisen haastattelussa.

Tuen poistumisen on arvioitu vähentävän koulutuksien hakijamääriä ja karsivan hätäkeskusalalta, ensihoidosta ja pelastustoimesta monia hyviä uusia osaajia.

”Alanvaihtajilla on yleensä sellaista työelämäkokemusta sekä teknistä osaamista ja tietoa, josta on hyötyä pelastusalalla.”

pelastusjohtaja Marko Rostedt


Pelastusalan sisällyttäminen aikuiskoulutustuen korvaavaan pilottiin auttaisi osaltaan ratkaisemaan pelastajapulaa, arvioi pelastusjohtaja Marko Rostedt Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Ikäluokkien pienentyessä pelastusala kilpailee yhä tiukemmin sopivista osaajista poliisin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa. Tässä kilpailussa alanvaihtajat ovat arvokkaita, ja olisi tärkeää, että yhteiskunta tukisi heitä.

— Alanvaihtajilla on yleensä sellaista työelämäkokemusta sekä teknistä osaamista ja tietoa, josta on hyötyä pelastusalalla, Rostedt sanoo.

Aikuiskoulutustuen poistuminen saattaa jatkossa heikentää henkilöstön halukkuutta hakeutua alipäällystökoulutukseen, nähdään Helsingissä.

— AP-kurssista kiinnostuneet ovat yleensä jo perheen tai asuntolainan hankkineita, joten opiskelu pienemmällä tuella saattaa muodostua esteeksi opintojen aloittamiselle.


Pelastuslaitoksilla on vaihtelevasti omia käytäntöjä ja henkilöstöetuja koulutuksen tukemisessa. Helsingin pelastuslaitos tukee operatiivisen henkilöstön opiskelua tietyissä painopisteopinnoissa.

— Tällä hetkellä painopisteopintoihin kuuluvat alipäällystutkinto, palopäällystön AMK-tutkinto sekä ensihoitajan AMK-tutkinto. Näissä opinnoissa työnantaja mahdollistaa opiskelun työajalla ja palkallisena tietyn ehdoin. Tuki on enimmillään kolmen kuukauden palkka opintojen aikana, jonka lisäksi tuemme opiskelumateriaalin hankintaa, pelastusjohtaja Rostedt kertoo.

Helsingin kokemusten mukaan oppilaitosten uudet etäopintokäytännöt ovat parantaneet henkilöstöedun käytettävyyttä, sillä tukea voi hyödyntää entistä joustavammin.


Teksti: Mikko Terävä

Lue lisää aiheesta