Erottajan pelastusasemalla Helsingissä vietettiin keskiviikkona 9.10.2024 Suomen operatiiviset ammattilaiset ry:n (Sopera) ansiomerkkien lanseeraustilaisuutta. Kyseessä on ensimmäinen tasa-arvoisesti koko pelastustoimen operatiiviselle ammattihenkilöstölle palvelusvuosien perusteella haettava ansiomerkkijärjestelmä.

– Operatiivinen työ on monin tavoin vaativaa, ja kentällä toimivat pelastusalan ammattilaiset asettavat itsensä alttiiksi välittömälle vaaralle. Me haluamme nostaa näitä arvokkaan työn tekijöitä esiin, Soperan toiminnanjohtaja Sami Lappalainen sanoo.

Ansiomerkkijärjestelmässä kaikkein korkeimmalle arvotetaan juuri pitkäaikainen työ miehistötason pelastajana.

– Pelastajan ansioristin keskuskranssi on kokonaan kultainen. Se kunnioittaa pitkää horisontaalista työuraa. Jokaisen ei ole mahdollista nousta hierarkkisesti organisaatiossa, mutta omaa ammattitaitoa on mahdollista kehittää operatiivisella tasolla monipuolisesti ja ansiokkaasti myös pelastajana, Soperan sihteeri Jouni Ritanoro toteaa.

Ansiomerkki ei tule saajalleen yllätyksenä, sillä esihenkilön tulee edeltävästi käydä keskustelu henkilön kanssa, jolle merkkiä haetaan. Lappalainen pitää hyvänä myös sitä mahdollisuutta, että myös operatiivisen työn tekijä voi itse ottaa asian puheeksi esihenkilönsä kanssa, kun operatiivista työuraa on takana vähintään kymmenen vuotta.

– Esihenkilön on kyettävä perustelemaan, miksi ansiomerkkiä ei vielä haeta, jos ajallinen kriteeri täyttyy. Tekemällä pelastustyötä välittömän vaaran alueella, pitämällä huolta omasta kokonaisvaltaisesta toimintakyvystään ja työvuoroissa kouluttautumalla on mielestäni pelastajalle ansiokasta työntekoa, toteaa Ritanoro.

Ansiomerkkilautakunnan puheenjohtaja Pekka Pajala pitää ansiomerkkien myöntämisprosessia hyvänä, kun mukana ovat sekä työnantajan edustajat että ansiomerkkilautakunta.

– Kokonaisuudessaan ansiomerkkijärjestelmä on erittäin tärkeä ja tuo esiin operatiivisessa työssä toimivien henkilöiden arvostuksen. Tämä myös kasvattaa alan sisäistä arvostusta, Pajala sanoo.

Ansiomerkin saajia ja toiminnanjohtaja Sami Lappalainen

Ansiomerkki on mahdollisuus palkita kohdennetusti operatiivisen työn tekijöitä

Operatiivisissa tehtävissä pelastajien on huolehdittava jatkuvasti esimerkiksi pelastussukelluskelpoisuudesta ja mahdollisesti myös muiden erikoisosaamisalueiden, kuten ensihoidon tai nostolavatoiminnan ylläpitämisestä. Erikoisosaaminen huomioidaan ansiomerkkijärjestelmässä erilaisten työuraa kuvaavien nauhasolkien avulla.

– Solkea ei saa heti kurssin käymisen jälkeen vaan vasta sitten, kun kokemusta on vähintään kolme vuotta kyseiseltä erikoisosaamiselta. Osaaminen täytyy voida osoittaa. Esimerkiksi kultainen solki myönnetään sukeltajalle, kun uraa vesisukeltajana on takana 20 vuotta. Se on asia, johon moni ei pysty, Ritanoro huomauttaa.

Tähän asti pelastustoimen ansiomerkkejä ovat olleet sisäministerin myöntämät paloristi ja väestönsuojelun ansiomitalit sekä alan järjestöjen myöntämät kunniamerkit. Lappalainen korostaa, että Soperan ansiomerkit eivät kilpaile olemassa olevien ansiomerkkijärjestelmien kanssa.

– Tämä on työnantajalle yksi kannustinmekanismi lisää ja mahdollisuus kohdennetusti palkita operatiivisen työn tekijöitä pitkästä ja kokonaisvaltaisesta työurasta.

Nyt jaettujen ansiomerkkien joukossa on myös yksi postuumisti jaettava pelastajan hopeinen ansiomitali, joka myönnetään hautakivimerkin yhteydessä.

– Olisin tietysti toivonut, että tällainen järjestelmä olisi ollut olemassa jo aiemmin, ja ansiomerkki olisi voitu antaa henkilön vielä eläessä. Oikea-aikaisuus on arvonannossa kaikista merkityksellisintä.

Pekka Pajala, Sami Lappalainen ja Jouni Ritanoro
Soperan ansiomerkkilautakunnan puheenjohtaja Pekka Pajala, Soperan toiminnanjohtaja Sami Lappalainen ja Soperan sihteeri Jouni Ritanoro.

Myönnetyt ansiomerkit 9.10. Suluissa ansiomerkkiä hakenut taho.

Pelastajan hopeinen ansiomitali – miehistö
ylipalomies Tomi Furu (Maarianhaminan pelastuslaitos)
pelastaja Harri Kolehmainen (Sopera ry)

Pelastajan ansioristi – miehistö
ylipalomies Christer Ahlqvist (Helsingin palokunnan paloveteraanit)
ylipalomies Tony Mäkinen (Helsingin kaupungin pelastuslaitos)
palomies Tapio Lintunen (Pirkanmaan pelastuslaitos)

Pelastajan ansioristi – alipäällystö
paloesimies Matti Kurkinen (Kainuun pelastuslaitos)

Pelastajan ansioristi – päällystö
palomestari Riku Rantala (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos)

Pelastajan hautakivimerkki
pelastaja Harri Kolehmainen (Sopera ry)

Erityisansiomitali nro 1
anestesiologian erikoislääkäri ja ensihoitolääketieteen dosentti Markku Kuisma (Sopera ry)

Teksti ja kuvat: Maarit Krok

Lue lisää aiheesta