Kysyimme kolmelta SPALin jäseneltä, miten kehityskeskusteluita järjestetään heidän työpaikoillaan ja miten keskustelut tukevat omaa urakehitystä ja työssä onnistumista.

Kehityskeskustelun pitäjä voisi olla joku muu kuin oma esihenkilö

Palomies Timi Laine

”Pelastuslaitoksellamme järjestetään kehityskeskusteluita vuosittain, ja sitä varten on oma pohjansa, johon on lis­tattu kehityskeskusteluun kuuluvat asiat. Nykyisen esihenkilöni kanssa olen aina saanut noin viikon verran ai­kaa valmistautua tulevaan keskusteluun ja miettiä asioita ennakkoon.

Työuralleni on osunut monta esihenki­löä, mutta kaikkien kanssa työskentely on ol­lut ongelmatonta. Kehityskeskusteluissa olen aina tullut kuulluksi. Koulutuksia on ainakin tähän asti pystytty toteuttamaan tarpeideni mukaan, ja urakehityskin on mennyt toivo­maani suuntaan.

Vaikka omalla kohdallani kehityskeskus­telut ovat sujuneet hyvin, kaikilla näin ei aina ole. Siksi voisi jopa miettiä mallia, jossa palomestarit pitäisivät palomiesten kehitys­keskustelut ja palopäälliköt paloesimiesten kehityskeskustelut. Palautetta voi olla joskus vaikea antaa, jos esihenkilön ja alaisen välillä jokin hiertää. Muutoksiakin voi olla helpom­pi joskus toteuttaa, jos palaute menee ylem­mälle tasolle.”

Timi Laine
palomies
Keski-Uusimaa

Kehityskeskustelut ovat tärkeitä työhyvinvoinnille

HEMS-ensihoitaja Valtteri Vainio

”Kehityskeskustelut ovat olleet hetkiä, jolloin olen itse saanut palautetta työstäni mutta pystynyt antamaan myös esihenkilölle­ni palautetta. Jos kehityskeskusteluun menee hyvällä asenteella, saa keskustelusta usein enemmän irti.

Kehityskeskustelut ovat työhyvinvoinnin­kin kannalta tärkeitä. Ne voivat olla toisille jopa ainoita hetkiä, jolloin voi antaa ja saada palautetta. Työntekijälle on kuitenkin tärkeää tulla kuulluksi ja saada ohjausta.

Olen itse ollut sekä kehityskeskusteluissa, joihin on voinut valmistautua lomakkeen kanssa, ja myös sellaisissa, joissa ei ole ollut valmista pohjaa. Lomakkeesta voi olla hyötyä, mutta joskus kysymykset on laadittu niin laajalle joukolle, että niihin on vaikea vastata oman tehtävän näkökulmasta.

Olen ollut nykyisessä työssäni pari vuotta. Kehityskeskusteluissa käydään läpi esimer­kiksi koulutustoiveita ja urakehitystä. Työn­tekijöitä myös halutaan aktiivisesti osallistaa antamalla omia vastuualueita.”

Valtteri Vainio
HEMS-ensihoitaja
Espoo

Ryhmäkehityskeskustelut ennen henkilökohtaisia tavoitekeskusteluja

Ylipäivystäjä Anu Koivuniemi

”Hätäkeskuslaitoksessa otettiin muutama vuosi sitten käyttöön kaksivaiheiset kehitys­keskustelut, jossa tavoite- ja palkkakeskustelu on eroteltu henkilökohtaisesta kehittymisestä. Tavoitekeskustelu käydään keväisin ja var­sinainen kehityskeskustelu loppuvuodesta. Tuntuu, että omasta osaamisesta pystyy nykyään puhumaan vapaammin, kun palkka­keskustelu ei ole niin tiukasti sidottu kehit­tymiseen.

Meillä on myös ryhmäkehityskeskustelut ennen henkilökohtaisia tavoitekeskusteluja. Pohdimme yhdessä työntekijöinä viraston asettamia tavoitteita ja keinoja niihin pääse­miseksi.

Olen ollut hätäkeskuksessa töissä 17 vuotta. Koin kehityskeskustelut hyödyllisemmiksi virkauran alussa. Pitkän työuran jälkeen tun­tuu välillä jopa haastavalta miettiä kahta tai kolmea kehitystavoitetta jokaiselle vuodelle. Välillä keskusteluja voisi jopa käydä vapaam­min, ilman tavoitteita. Organisaatiossa tapah­tuu nopeaa kasvua ja muutoksia, joten välillä tauko jatkuvasta oppimisesta on paikallaan.

Kehityskeskusteluissa saa ja voi antaa palautetta, mutta etenkin positiivista palau­tetta pitäisi antaa matalalla kynnyksellä työn arjessa huomattavasti enemmän kuin nyt annetaan.”

Anu Koivuniemi
ylipäivystäjä
Kuopio

Teksti: Maarit Krok
Pääkuva: Pixabay

Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2024.

Lue lisää aiheesta