Tomi Rask kertoo videolla, miten pelastustoimen sisälläkään ei aina ymmärretä väestönsuojelun kokonaisuutta.
Ihmiset eivät tiedä, minkälainen yhteiskunta on silloin, kun se on sodassa, sanoo Tomi Rask. Hän on varautumisen opettaja Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikössä, ja hänet palkittiin Vuoden palomiehenä 2024.
Hänen työajastaan suurin osa kuluu vapaaehtoisen väestönsuojelureservin kouluttamisessa. Lisäksi hän tekee väestönsuojelun suunnittelua ja tukee muuta virkakuntaa väestönsuojelussa ja varautumisessa.
Aiemmin suurin osa työajasta meni tulevien pelastajien kouluttamiseen Helsingin pelastuskoulussa. Nykyään vain murto-osa entisestä.
– Aiemmin Pelastuskoululla varautumisen opintoja oli kaksi opintopistettä. Nyt varautumista on opetussuunnitelmassa yhden luennon verran.
Raskille on tullut työssään selväksi, etteivät pelastustoimen ammattilaisetkaan tunne varautumisen ja väestönsuojelun kokonaisuutta riittävästi. Siksi hän toivoisi, että varautumisen opetukseenkin panostettaisiin enemmän.
Vaikka Rask palkittiin vuoden palomiehenä, hän ei itse asiassa ole palomies lainkaan. Hän aloitti työuransa teknisellä puolella, mutta 1990-luvun laman aikoihin hän kouluttautui lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi, jonka nimike sittemmin muutettiin perustason ensihoitajaksi. Lama ei ollut helppoa aikaa sairaankuljetuksen tehtävissäkään ja työkutsuja saattoi tulla vasta aivan viime tinkaan.
– Yksi kaveri pyysi sitten kouluttamaan haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille arjen turvallisuustaitoja, Rask kertoo.
Turvallisuusteemat imaisivat Raskin mukaansa. Hän siirtyi vastaamaan ison viraston valmiusasioita, ja muutosneuvotteluiden myötä hänet komennettiin vuodeksi pelastuslaitokselle – jonne hän lopulta jäi.
– Kun Helsingin pelastuskoulun varautumisen opettajan paikka tuli auki, päätin heti hakea.
Pelastustoimen ammattilaisetkaan eivät tunne varautumisen ja väestönsuojelun kokonaisuutta riittävästi.
Raskille kamerat ovat tuttuja. Häntä on kuvattu muun muassa japanilaiseen uutislähetykseen, jonka katsojamäärät ovat lähennelleet sataa miljoonaa. Kansainvälinen yleisö on ollut erityisen kiinnostunut Helsingin suurista ja monikäyttöisistä väestönsuojista.
– Vierailuilla tulee paljon keskustelua ja näkökulmaa siihen, millaista on sitten, jos tarve väestönsuojelulle todella realisoituu.
Ukrainan sodan realisoituessa kiinnostus väestönsuojelua kohtaan nousi hetkellisesti huippulukemiin.
– Vähän aikaa meillä oli väestönsuojelussa vapaaehtoisia enemmän kuin koskaan. Nyt, kun aktiivista taisteluvaihetta on takana jo 2,5 vuotta, aktiivisuus on laskenut. Tavallisen kansalaisen ongelmat keskittyvät pitkälti siihen, onko bussi myöhässä, kadut liukkaita tai pihalamppu palanut, Rask harmittelee.
Teksti & video: Maarit Krok
Kuva: Maarit Krok & Olli Häkämies
