Ensihoidon tehtävänkäsittely uudistui vuoden 2023 lopussa. Uudistus on vaikuttanut positiivisesti ensihoidon tehtävämääriin ja palauttanut mielekkyyttä hätäkeskuspäivystäjien työhön.
Erica-järjestelmän käyttöönotto kirvoitti kritiikkiä päivystäjissä jo vuonna 2018. Hätäkeskuspäivystäjät kokivat, etteivät saaneet käyttää omaa ammattitaitoaan, vaan kone teki arvion heidän puolestaan. Joskus päivystäjät joutuivat jopa miettimään, antavatko järjestelmälle tarkoituksella väärää tietoa vai hälyttävätkö kiiretehtävän silloinkin, kun kyseessä ei ole välitön hengenvaara. Tällaisten pohdintojen äärellä päivystäjät olivat esimerkiksi lapsipotilaiden kohdalla, kun Erica-järjestelmän riskinarvion kysymyspatteristo ei huomioinut lapsen ikätasoista kehitystä.
– Usein tuli häpeä siitä, että tiesin, ettei kyseessä ollut A-tehtävä, mutta siten se oli hälytettävä. Se nakersi päivystäjän osaamista, hätäkeskuspäivystäjä Karoliina Haapala kertoo.
Vuoromestari ja Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin pääluottamusmies Arto Pirttimaa kokee, että aiemmin tämä oli todellinen ongelma, kun järjestelmä ei antanut päivystäjälle mahdollisuutta käyttää omaa harkintaa.
Ensihoidon tehtävänkäsittelyn uudistus palautti päivystäjälle harkintavaltaa. Nyt hätä-keskuspäivystäjä voi aiempaa vapaammin arvioida tilannetta ja tehdä hälytyksen oman ammattitaitonsa perusteella.
Kiiretehtävien määrä on vähentynyt
Uudistuksen taustalla oli havainto siitä, että ensihoidon tehtävämäärät olivat kasvaneet nopeammin kuin väestön sairastavuus.
– Yhteiskunnallisesti olemme olleet jo pitkään tilanteessa, jossa ihmiset turvautuvat hätäkeskuksen palveluihin aiempaa lievemmissä tilanteissa. Hätäkeskuspäivystäjät puolestaan on koulutettu vastaamaan vaativampiin tilanteisiin, joten ambulanssi lähetettiin herkästi myös tehtäville, joissa sitä ei tosiasiassa tarvittu, ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma HUS-Yhtymästä kertoo.
Hätäkeskuslaitoksessa tavoitteena oli ennen kaikkea riskinarvion osuvuuden parantaminen, jotta tehtävien yliarviointeja tulisi vähemmän ja sitä kautta ensihoidon tehtävämäärät laskisivat.
Ensihoidon tehtävämäärät olivat kasvaneet nopeammin kuin väestön sairastavuus.
Uudistus otettiin käyttöön marraskuussa 2023, ja elokuussa 2024 on jo selkeästi nähtävillä muutosta. Hätäkeskuslaitoksen tilastoissa kiireellisten A- ja B-tehtävien osuudet ovat laskeneet ja C-tehtävistä on nyt tullut suurin kategoria. D-tehtävien määrä on pysynyt samankaltaisena, mutta aiempaa suurempi osa niistä jää välittämättä ensihoidolle.
– Hyvä esimerkki on rintakiputehtävä, joka on meillä kymmenen yleisimmän tehtävän joukossa. Aiemmin 70 prosenttia niistä oli B-tehtäviä, ja tällä hetkellä B-tehtävien osuus rintakiputehtävistä on vain noin 30 prosenttia, Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Tehtävänkäsittelyn uudistus on palvellut päivystäjiä laajasti
Hätäkeskuspäivystäjän näkökulmasta riskinarvion osuvuutta on vaikea arvioida, kun potilaiden tietoja ei tietosuojasyistä saa jälkikäteen.
– Yleisesti ottaen tuntuu, että kiireellisyydet osuvat paremmin kohdalleen kuin ennen. Uudistus on helpottanut riskinarvion tekemistä ja lisännyt työn mielekkyyttä, hätäkeskuspäivystäjä Haapala sanoo.
Haapala on itse tehnyt töitä sekä Ericalla että sitä edeltäneellä ELS-järjestelmällä, jossa päivystäjällä oli mahdollisuus käyttää omaa harkintavaltaa riskinarviota tehdessään. Hän kokee, että muutos on ollut toivottu ja palvelee päivystäjiä laajasti.
”Emme ole vain klikkailevia koneita vaan voimme käyttää omaa ammattitaitoamme.”
– Emme ole vain klikkailevia koneita vaan voimme käyttää omaa ammattitaitoamme.
Pääluottamusmies Pirttimaan mukaan uudistus on yleisellä tasolla otettu hyvin vastaan ja myös pelkästään Erica-järjestelmällä työskennelleet ovat päässeet hyvin sisään uuteen toimintamalliin. Osa kuitenkin kokee, että tavoite ensihoidon tehtävämäärän vähentämisestä tuo painetta.
– Osa päivystäjistä kokee, että asiakasta joutuu pompottelemaan kohtuuttomasti, kun pyydetään soittamaan esimerkiksi Päivystysapuun tai muihin palveluihin. Osalle se on kiusallista.
Hätäpuhelut kestävät nyt aiempaa pidempään
Oman osaamisen hyödyntäminen arvioinnin tekemisessä heijastuu väistämättä myös puheluiden kestoon. Ekstrandin mukaan ensihoidon tehtävissä puheluiden kesto on pidentynyt noin 50 sekuntia, mutta se oli tiedossa jo uudistuksen suunnitteluvaiheessa.
– Meidän on tarkoitus käyttää enemmän aikaa riskinarvion laadulliseen tekemiseen. Vasta ajan kuluessa pystymme paremmin arvioimaan myös puheluiden kestoa ja hälytysviivettä, Ekstrand sanoo.
Hän myöntää, että päivystäjille nopeus ja kiire on iskostettu selkärankaan, joten uuden työskentelytavan omaksuminen ottaa aikaa.
– Teemme edelleen töitä sen kanssa, että saamme päivystäjien mentaliteetin käännettyä siihen, ettei tässä tarvitse hosua.
Ensihoidolle uudistus oli tarkoituksenmukainen ja onnistunut
Ensihoidon kentällä tehtävänkäsittelyn uudistus on otettu vastaan positiivisesti. Ainoastaan uudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä useilla alueilla on lisäksi otettu käyttöön virtuaaliyksiköitä, joissa merkittävä osa D-tehtävistä arvioidaan ennen niiden välittämistä kenttäyksikölle.
– Selvästi kuitenkin näkyy, että tehtävät eivät tule ensihoidolle suodattamatta. Sellaisten arviointikäyntien määrä, joissa asiakas olisi itse voinut mennä suoraan päivystykseen tai soittaa vaikka Päivystysapuun, on suorastaan romahtanut, Pohjois-Pohjanmaalla työskentelevä ensihoitaja Juhani Sahlström sanoo.
Hän pitää erityisen hyvänä sitä, että hätäkeskus voi antaa lisätietoja ennen tehtävää sähköisen ensihoitokertomuksen eli KEJOn kautta.
HUSin linjajohtaja Markku Kuisma sanoo, että uudistus tehtiin ennen kaikkea toiminnallisin perustein, mutta nykyisessä talouskriisissä sen tuomat taloudelliset hyödyt ovat nousseet merkittäviksi. Ensihoidon kentältä palautetta ei ole systemaattisesti kerätty, mutta spontaania palautetta on kuitenkin tullut.
– Ensihoitajat ovat pitäneet uudistusta tarkoituksenmukaisena ja onnistuneena. Työkuormitus on ollut tietyissä kaupungeissa erittäin suurta, ja uudistuksen avulla työkuormaa on onnistuttu tasaamaan niin, että ensihoitajilla on realistiset edellytykset tehdä työnsä aiempaa paremmin, Kuisma kertoo
Sahlström toivoo, että tehtävämäärien lasku ei vaikuta negatiivisesti valmiusorganisaatioajatteluun.
– Kun tehtävämääriä saadaan vähennettyä, herää pelko, että myös yksiköitä vähennetään. Meidän pitää kuitenkin aina olla valmiita vastaamaan akuutteihin tilanteisiin, kuten monipotilastilanteisiin ja suuronnettomuuksiin. Käyttöaste on tässä huono mittari.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Hätäkeskuslaitos
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2024.
Lue lisää:
Ensihoidon tehtävänkäsittely uudistui – Tavoitteena työn mielekkyyden paraneminen ja oikeat kiireellisyysluokat
Tehtävien yli- ja aliarviointi on aina riski hätäkeskustyössä – Laadunarviointiin tulossa työkaluja yhteistyössä THL:n kanssa
