Vastaako alipäällystökoulutus riittävästi käytännön työn haasteisiin? Hiljattain alipäällystökoulutuksesta valmistuneet kertovat.
Keskustelu aiheesta käynnistyi keväällä Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin järjestämässä esimiesten ja päällystön seminaarissa. Pelastusopiston vanhempi opettaja Antti Koskela kertoi omia näkemyksiään Pelastusalan ammattilaiselle loppukeväästä.
Keväällä 2024 alipäällystökurssilta valmistuneet Juuso Tiainen ja Janne Rasila pitävät koulutuksen sisältöä pääasiassa hyvänä. Erityisesti henkilöstöjohtamisen opinnoista ja ammattitaitoisista opettajista kumpikin antaa kiitosta.
Käytäntöä opintoihin kaivattaisiin kuitenkin lisää. Alipäällystökurssilla harjoitusmäärät ovat melko korkeita, mutta valtaosa harjoituksista on simulaatioita virtuaalisilla alustoilla tai pienoismallien avulla toteutettuina.
– Alipäällystöopiskelijoita voisi yrittää paremmin hyödyntää pelastajaopiskelijoiden harjoituksissa, Tiainen ehdottaa.
Rasila puolestaan piti simulaatioita erityisen hyvinä, sillä itsevarmuus pelastustoiminnan johtamiseen kasvoi ja toistoja sai tämän avulla paljon.
– On ymmärrettävää, ettei käytännön harjoituksiaan voi kovin paljon olla, sillä niissä tulee johtamissuoritus kerrallaan yhdelle ja harjoitusten järjestelyt vievät paljon aikaa, Rasila toteaa.
Palkallinen harjoittelu osaksi opintoja?
Koskela pohdiskeli omassa haastattelussaan keväällä, että alipäällystökoulutuksen laajuuttakin tulisi pohtia tulevaisuudessa. Ajatus koulutuksen pidentämisestä ei saa Tiaiselta ja Rasilalta varauksetonta kannatusta. Heidän mukaansa vuoden läsnäoloa vaativa opiskelu Kuopiossa on jo aikuisiällä muutenkin hankalaa järjestää.
– Toisaalta jos siihen saisi esimerkiksi kolmen kuukauden mittaisen palkallisen harjoittelujakson pelastuslaitoksella, asia voisi olla toinen, Rasila pohtii.
Vuoden kestävään koulutukseen Tiainen ja Rasila olisivat toivoneet enemmän käytännönläheistä opetusta pelastustoimen hallintoon. Pelastuslakia kurssilla käsiteltiin kattavasti, mutta työturvallisuus- ja työaikalaki sekä HYVTES jäivät puuttumaan.
Palautteen antamisesta on sekä hyviä että huonompiakin kokemuksia. Välillä opiskelijoista tuntui, ettei palaute johtanut mihinkään, mutta toisinaan muutokset näkyivät myös nopeasti.
– Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi palveli tarkoitustaan varsinkin sen jälkeen, kun annoimme palautetta liiallisesta teoriapainotteisuudesta. Sen jälkeen kurssilla tehtiin esimerkiksi kohdetutustumisia, ja se oli kokonaisuutena todella antoisa, Rasila sanoo.
Oppiminen alkaa uudelleen paloesimiehen työssä
Alipäällystökurssin opintosisältöjen suunnittelua vaikeuttaa paloesimiehen monipuolinen työnkuva, joka on erilainen eri pelastuslaitoksilla. Tiainen tekee paloesimiehen sijaisuutta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella ja kokee, että esimerkiksi palotarkastusten opintojakso oli hänen työhönsä nähden turhan syvällinen. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla työskentelevä Rasila tietää, että heidän alueellaan paloesimies tekee tarkastuksia, jos omalla asemalla ei ole palotarkastajaa.
– Näen itse niin, että mieluummin suunnitellaan opinnot vaativamman työnkuvan mukaan, vaikka se ei kaikkia palvelisikaan, Rasila sanoo.
Sekä Tiainen että Rasila arvostavat suorittamaansa alipäällystötutkintoa kokonaisuutena. Pääasiassa se kummankin mielestä palvelee käytännön työtä, vaikka kehitettävääkin aina tietysti löytyy. Tiainen kuitenkin muistuttaa, ettei oppiminen pääty valmistumiseen.
– Alipäällystökurssin jälkeen ei pidä ajatella, että on täysin valmis paloesimies. Oppiminen alkaa uudelleen käytännön työssä, Tiainen sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Unsplash
Lue lisää: Pelastusopisto vähentää alipäällystö- ja päällystökoulutusta – syynä valtion tuottavuusohjelma
Lue myös SPALin kannanotto: Aikuiskoulutustuen poisto oli isku pelastusalojen opiskelijoille
