Ensihoitajat tekevät pääasiassa työtä poikkeusluvan mukaisessa työajassa ja joutuvat työssään tekemään paljon itsenäisiä päätöksiä. Sen pitäisi näkyä paremmin palkassa, sanovat ensihoitajat.
Ensihoitajat ovat tyytyväisiä kolmen viime vuoden aikana saamiinsa palkankorotuksiin. Tällä hetkellä työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka perustason ensihoitajalla on 2 556,80 euroa ja hoitotason ensihoitajalla 3 068,10 euroa.
– On erittäin positiivinen muutos, että palkkaan on saatu kauan kaivattuja korotuksia. Tehtäväkohtainen palkka on tällä hetkellä useita satoja euroja korkeampi kuin kolme vuotta sitten, Jokilaaksojen pelastusalan ammattilaisten ensihoidon luottamusmies Juhani Sahlström sanoo.
Vaikka palkankorotukset ovat positiivinen asia, ensihoitajat toivovat, että palkan perusteita tarkastellaan nykyistä tarkemmin. Tällä hetkellä hoitotason ensihoitaja voi saada samaa palkkaa kuin sairaalan osastolla työskentelevä sairaanhoitaja.
– Palkkauksessa ei huomioida ensihoitajan työn vastuuta. Ensihoitaja työskentelee ambulanssissa vain työparinsa kanssa ja tekee runsaasti itsenäisiä päätöksiä, Satakunnan ensihoitajien luottamusmies Markus Sirkiä huomauttaa.
”Ensihoitaja työskentelee ambulanssissa vain työparinsa kanssa ja tekee runsaasti itsenäisiä päätöksiä.”
Markus Sirkiä
Yötyöstä pienempi palkka kuin jaksotyössä
Ensihoitajat tekevät useimmilla alueilla työtä poikkeusluvan mukaisessa työajassa. Ensihoidossa ei kuitenkaan ole käytössä jaksotyötä, vaan työntekijät ovat yleistyöajassa. Vaikka työaikamuodossa ei muuten olekaan valittamista, on niissä kuitenkin ainakin yksi ero, jota on vaikea perustella oikeudenmukaisesti: yleistyöajassa yötyöstä maksetaan 30 prosentin haittakorvaus, kun jaksotyössä haittakorvaus on 40 prosenttia.
Vuorokausirytmillä työskentelevä ensihoitaja on ehtinyt tehdä työtä jo kellon ympäri ennen kuin yölisiä edes maksetaan.
– Meidän yötuntimme ovat vähintään yhtä arvokkaita kuin sairaalassa. Palkkauksessa tämä on merkittävä epäkohta, Sirkiä sanoo.
Ensihoitajien erityisosaamisesta tulisi maksaa yhdenmukaisesti
Ensihoito toimii useilla hyvinvointialueilla pelastuslaitoksen palvelualueella. Pelastustoimessa palkkavaihtelua on valtakunnallisesti enemmän kuin ensihoidossa.
Sahlström toivoisi, että ensihoidon palkkauksessa erityisosaaminen huomioitaisiin samaan tapaan kuin pelastustoimessa. Pelastajille maksetaan tehtäväkohtaisen palkan päälle erityisosaamislisiä esimerkiksi sukellustoiminnasta. Samanlaista palkkamallia kaivattaisiin myös ensihoitoon. Tällä hetkellä erityisvastuusta voidaan maksaa henkilökohtaisten lisien kautta, mutta yhtenäistä mallia ja palkkahinnoittelua ei ole.
”Erityisvastuu tuo työnantajalle voimavaroja, mutta siitä ei lähtökohtaisesti olla valmiita maksamaan.”
Juhani Sahlström
– Pohjois-Pohjanmaalla on kätilön tutkinnon suorittanut hoitotason ensihoitaja, joka työvuorossa ollessaan toimii alueellisena kätilönä ja on velvollinen ilmoittamaan kenttäjohtajalle sijaintinsa. Erityisvastuu tuo työnantajalle voimavaroja, mutta siitä ei lähtökohtaisesti olla valmiita maksamaan, Sahlström kuvaa.
Pelastustoimessa laitosten välinen palkkakilpailukin on tuttua. Moni on valmis ajamaan useita satoja kilometrejä muun muassa paremman palkkauksen perässä. Sirkiä uskoo, että ensihoidon vetovoimaa voisi parantaa vastaavanlaisella palkkauksella.
– Palkka on isoin motivaatiotekijä, ja se olisi hyvä keino kilpailla työvoimasta naapurialueiden välillä.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pixabay & Olli Häkämies
Lue lisää SPALin sivuilta: Pelastusalan vuoden 2024 palkkatilastot
