Pelastustoimen tilanne- ja johtokeskustoiminta uudistuu alkuvuodesta. Suomeen on muodostettu viisi yhteistyöaluetta (YTA), joilla tulee olla oma alueellinen tilanne- ja johtokeskus. Sen lisäksi Helsinkiin perustettava Etelä-Suomen tilanne- ja johtokeskus tulee vastaamaan myös valtakunnallisesta johtokeskustoiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Yhden alueen ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista tuottaa kaikkia palveluita, joten alueellisen yhteistyön kautta pyritään sekä taloudellisiin hyötyihin että yhdenmukaisiin toimintamalleihin, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sanoo.
Pelastustoimen tehtäviin sisältyy paljon erityisosaamista, mikä vie runsaasti resursseja niin henkilöstön kouluttamisen kuin tarvittavan kaluston osalta. Luhtaniemen mukaan resursseja voidaan jatkossa tarkastella kokonaisvaltaisemmin.
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Seppälä näkee uuden toimintamallin kehittävän kokonaisvaltaisesti alueen turvallisuutta ja tilannekuvaa.
– Laitosten välillä on tehty yhteistyötä jo vuosikausia, mutta tämä tulee kehittämään yhteistyötä entisestään ja vaikuttaa samalla alueen kokonaisturvallisuuteen. Pystymme reagoimaan tilanteisiin nopeammin ja etupainotteisemmin, Seppälä sanoo.
Alueellinen yhteistyö hakee vielä monin paikoin muotoaan
Yhteistyöalueet ovat aloittaneet toimintansa tänä vuonna. Osalla alueista yhteistyötä on tehty runsaasti jo aiemmin eikä toimintaan tule merkittäviä muutoksia. Helsingissä suurin muutos liittyy valtakunnalliseen tilanne- ja johtokeskustoimintaan, mutta muilta osin Etelä-Suomessa on alueellisen yhteistyön kautta jo totuttu jakamaan resursseja.
– Meillä on kuitenkin alueita esimerkiksi Pohjois-Suomessa, joissa ei ole ollut ympärivuorokautisesti toimivia tilanne- ja johtokeskuksia. Kun lähdemme muodostamaan valtakunnallista toimintamallia, alueiden erilaiset lähtökohdat tuovat haasteita työhön, Luhtaniemi kuvaa.
Tilanne on tullut tutuksi palopäällikkö Juha Seppälälle. Hän vastaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskustoiminnan kehittämisestä.
– Tällä hetkellä on vielä vaikea sanoa, millaisia muutoksia uusi tilanne- ja johtokeskus tulee aiheuttamaan, sillä valmistelu on vielä pahasti kesken ja alueen pelastuslaitoksilla on hyvin erilaiset tarpeet ja odotukset tulevan yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskuksen osalta. Joka tapauksessa tavoitteena on pidemmällä aikavälillä yhdenmukaistaa pelastustoiminnan johtamisjärjestelmiä.
”Kun lähdemme muodostamaan valtakunnallista toimintamallia, alueiden erilaiset lähtökohdat tuovat haasteita työhön.”
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskus sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Siirtymäaika päättyy huhtikuun alussa, jolloin uusien tilanne- ja johtokeskusten tulee olla toiminnassa. Ensimmäiset alueelliset tilanne- ja johtokeskukset pääsevät näillä näkymin aloittamaan toimintansa heti vuoden alussa. Pohjois-Pohjanmaalla toiminta käynnistyy aikaisintaan helmi-maaliskuussa.
– Pohjois-Suomen yhteistyöalueen pelastuslaitoksilla tilanne- ja johtokeskuksen perustaminen on herättänyt paljon keskustelua, sillä pelastuslaitokset yhdessä maksavat jokainen osansa siitä. Taloustilanteen ollessa monilla hyvinvointialueilla tiukka, on selvää, että toiminnasta ja sen rahoituksesta käydään tiukkaa keskustelua.
Yhteistyöalueen johtokeskuksella vahvin rooli pelastustoiminnan johtamisen tukemisessa
Miten käy pelastuslaitosten omien tilannekeskusten? Se riippuu jokaisen yhteistoiminta-alueen tekemistä päätöksistä ja toimintamalleista.
– Toivomme tietysti, että laitokset hyödyntävät alueellisia tilannekeskuksia mahdollisimman kattavasti. Alueellisia tilanne- ja johtokeskusjärjestelyjä kannattaa hyödyntää pelastustoiminnan johtamisen tukena myös niin sanotuissa päivittäistehtävissä, Luhtaniemi kuvaa.
Pohjois-Pohjanmaalla pelastuslaitosten omaa tilannekeskustoimintaa tullaan näillä näkymin jatkamaan alueellisen toiminnan rinnalla.
”Alueellisia tilanne- ja johtokeskusjärjestelyjä kannattaa hyödyntää pelastustoiminnan johtamisen tukena myös niin sanotuissa päivittäistehtävissä.”
– Yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskuksen rooli tulee olemaan enemmän pelastustoiminnan johtamisen tukemisessa, yhteistyöaluetasoisen tilannekuvan ylläpitämisessä sekä tarvittaessa johtamista ja koordinoimista sellaisissa tehtävissä, joissa vaaditaan pelastuslaitosten rajat ylittävää organisointia esimerkiksi resurssien osalta, Seppälä sanoo.
Samalla tilanne- ja johtokeskustoiminta muuttuu ympärivuorokautiseksi. Tähän mennessä tilannekeskus on Pohjois-Pohjanmaalla toiminut vain virka-aikaan. Pohjois-Suomen yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskuksessa tulee työskentelemään jokaisessa vuorossa yksi päivystävä palomestari. Haku kolmeen virkaan on juuri päättynyt.
– Vaikka palomestarit valittaisiin talon sisältä, työnkuva tilanne- ja johtokeskuksessa tulee olemaan monilta osin uusi, joten se vaatii pitkän ja huolellisen perehdytyksen. Talon ulkopuolelta tullessa perehdytykseltä vaaditaan vieläkin enemmän, kun pelastuslaitoksen olemassa olevatkaan toimintamallit eivät välttämättä ole tuttuja.
Pelastustoiminnan yhteistyöalueet, joille alueelliset tilanne- ja johtokeskukset sijoitetaan
Etelä-Suomen yhteistyöalue
- Helsingin kaupunki
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Vantaa-Keravan hyvinvointialue
- Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
- Päijät-Hämeen hyvinvointialue
- Kymenlaakson hyvinvointialue
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Järjestämisestä vastaa Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Länsi-Suomen yhteistyöalue
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue
- Satakunnan hyvinvointialue
- Pohjanmaan hyvinvointialue
Järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitos.
Sisä-Suomen yhteistyöalue
- Pirkanmaan hyvinvointialue
- Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Järjestämisestä vastaa Pirkanmaan pelastuslaitos.
Itä-Suomen yhteistyöalue
- Pohjois-Savon hyvinvointialue
- Etelä-Savon hyvinvointialue
- Keski-Suomen hyvinvointialue
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Järjestämisestä vastaa Pohjois-Savon pelastuslaitos.
Pohjois-Suomen yhteistyöalue
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Kainuun hyvinvointialue
- Lapin hyvinvointialue
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Järjestämisestä vastaa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Miika Kangasniemi & Juha-Pekka Laakso
