Hyvinvointialueiden taloustilanne ajaa pelastuslaitokset vaikeuksiin: säästötoimet näkyvät henkilöstössä, kalustossa ja työturvallisuudessa. SPALin kysely paljastaa karun kuvan säästöjen vaikutuksista.

Hyvinvointialueisiin kohdistuu suuria menojen sopeutus­paineita. Monilla alueilla jo päätettyjen leikkausten rinnalle etsitään uusia säästökohteita. SPALin tietojen mukaan useilla alueilla ensi vuoden talousarvio ei riitä ylläpitämään pelastustoimen lakisääteisiä palveluita nykyisellä tasolla.

SPAL kysyi jäsenyhdistyksien aktiiveilta, mitä vaikutuksia hyvinvointialueiden taloustilanteella on pelastustoimeen ja sen henkilöstöön. Kyselyyn vas­tasi 13 hyvinvointialueelta 20 pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja yhdistyksen puheenjohtajaa.

Vastanneista 13 alueista 12 ilmoitti hyvinvointialueen kohdistaneen säästöjä pelastuslaitokseen. Vain yksi alueista ilmoitti, että säästöjä ei ole kohdis­tunut tai että niillä ei ole ollut vaikutuksia pelastus­toimeen.

Säästöt ovat iskeneet erityisesti kalusto- ja ajo­neuvohankintoihin, mutta myös hälytysrahojen leikkaukset ovat yleisiä. Talouden tiukkuus näkyy monin paikoin myös henkilöstömäärässä: määrä­aikaisten työntekijöiden sopimuksia ei ole jatkettu, työvuorovahvuuksista tingitään, ja henkilöstöpulassa pelastustoimen yksiköitä on otettu pois vahvuudesta.

Säästövaatimusten yleisiä seurauksia ovat myös varustehankintojen jäädyttäminen, ylityökiellot ja paloasemien sulkemiset.

”Vajaa pelastusyksikkö on uusi normaali.”
”Ensi vuonna alkaa leikkaukset kalustorahaan ja investointeihin.”
”Määräaikaisten ensihoitajien työsuhteita ei jatketa.”
”Säästöjen takia tingintään perustehtävästä. Kuormittaa henkilöstöä, joka haluaa tehdä työnsä laadukkaasti ja turvallisesti.”
”Alipäällystön koulutuspäiviä ei järjestetä.”

Vastaajien edustamista hyvinvointialueista kuudella oli käynnistetty pelastustoimea koskevat yt-neuvottelut, kun taas seitsemällä alueella niitä ei ollut aloitettu. Jos yt:t olivat käynnissä tai käyty, koskivat ne melko tasaisesti kaikkia ammattiryhmiä, mutta yleisimmin ensihoitajia ja ensihoidon kenttä­johtajia.

Osalla pelastuslaitoksia säästötoimet, kuten si­jaisten vähentäminen, avointen virkojen jäädytys tai muut henkilöstövoimavaroihin vaikuttaneet toimet, olivat lisänneet työntekijöiden työkuormaa mer­kittävästi (11 %) tai jonkin verran (28 %). Vastaajista 33 % ilmoitti, ettei työkuorma ollut kasvanut ja 28 % ei osannut sanoa.

SPALin aktiivikyselyyn vastanneista 58 % arvioi, että säästöillä on ollut vaikutuksia pelastustoimen toimintavalmiuteen. 32 % mukaan näin ei ollut käy­nyt, ja 10 % ei osannut sanoa.

”Asemia menee vahvuuksien pienentyessä kiinni tai men­nään vajaalla.”
”Ensihoitajien työkuorma on kasvanut. Lisäksi pelastajat paikkaavat useammin ensihoitoa.”
”Ylityörajan pudotus vaikuttaa pelastustoimintaan ja sen tehokkuuteen.”

Henkilöstövahvuuksien vähen­tämisen vaikutukset työturvallisuu­teen vaihtelevat alueittain. Aktii­vikyselyn vastauksista selviää, että joillakin alueilla vuorovahvuuksista säästäminen on vielä niin uusi asia, ettei kokemusta ole kertynyt, kun taas toisaalla on jo toistuvasti ha­vaittu tilanteita, joissa henkilöstön työturvallisuus on heikentynyt.

Teksti ja kuvat: Mikko Terävä

Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.

Lue lisää aiheesta