Helsingin pelastuslaitos käynnistää vaativiin tilanteisiin erikoistuneen RTF-pelastusryhmän toiminnan. Tarkoitus on nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä tehtävissä, joissa on vakavan väkivallan uhka.
Rescue Task Force -toimintaan on nimetty vapaaehtoisia palomies-ensihoitajia. Ryhmän jäsenille on järjestetty koulutusta Helsingissä, ja oppia on haettu myös ulkomailta. Kotimaan koulutuksen on toteuttanut pääosin Helsingin poliisilaitos ja sen valmiusyksikkö Karhu.
Pohjoismaisista pääkaupungeista vastaavanlaista toimintaa on jo Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa.
– Euroopassa on ollut tilanteita, joissa potilaan hoito on viivästynyt, koska poliisi ei ole väkivaltatilanteessa pystynyt turvaamaan ensihoidon tai pelastajien turvallisuutta tai käytettävissä ei ole ollut riittäviä varusteita. Tavoitteenamme on varmistaa, että meillä on koulutus ja varusteet, joiden avulla voimme nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä vastaavissa tilanteissa ja tarvittaessa antaa myös hätäensiapua, pelastusjohtaja Marko Rostedt kertoo.
Ryhmä työskentelee poliisin suojaamana tilanteissa, joissa on vakava ulkopuolisen väkivallan uhka. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi aseiden käytöstä. Kun vaara-alueen evakuoinnista ja hätäensiavusta vastaavat erikoiskoulutetut pelastajat, poliisi voi keskittyä esimerkiksi kohdehenkilön kiinniottoon.
– Poliisi on antanut pelastajille poliisin taktista koulutusta, jotta he pystyvät suorittamaan oman tehtävänsä turvallisesti, kertoo Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja, ylikomisario Patrik Karlsson.
Toiminta käynnistyy tänä keväänä
RTF-pelastajat käyttävät ballistisia suojavarusteita, erikoisviestivälineitä sekä erilaisia evakuointivälineitä potilaiden nopeaa pelastamista varten. Ryhmä kykenee henkeä pelastaviin, välittömiin hätätoimenpiteisiin uhka-alueella.
– Ryhmä on ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa, ja se lisätään tiettyihin ensihoidon hälytysvasteisiin. Käytännössä saamme pelastusyksikön verran erikoiskoulutettuja pelastajia liikkeelle milloin tahansa minuutin lähtövalmiudella, pelastusjohtaja Rostedt kertoo.
Tänä keväänä toiminnan käynnistyessä arvioidaan vielä, millaisiin tehtäviin ryhmän hälyttäminen on tarpeellista ja missä sitä ei tarvita.
– Alussa hälytyksiä tehdään matalammalla kynnyksellä, jotta saadaan kokemusta ja rutiinia. Hälytyskäytäntöjä ja varusteita kehitetään tarvittaessa.
– Työturvallisuus huomioidaan muun muassa noudattamalla tiettyjä suojaetäisyyksiä. Toki ryhmän toiminta on vaarallisempaa kuin normaali pelastustoiminta, ja tähän vastaamme hyvällä koulutuksella, varusteilla ja tiiviillä yhteistyöllä poliisin kanssa. Henkilöstömme ei mene punaiselle alueelle, vaan noudatamme polisiin ohjeita siitä, missä on turvallista toimia, Rostedt toteaa.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Helsingin poliisilaitos
