Palomiehen työnkuvan kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja vuorokausityö ovat asioita, joilla hyvinvointialueet voivat parantaa kilpailukykyään houkutellessaan uusia työntekijöitä.
Hyvinvointialueiden aluevaltuustot ja hallitukset käynnistivät työnsä maaliskuussa. Kaikilla alueilla yhtenä ensimmäisenä tärkeänä asiana valmistellaan hyvinvointialuestrategia ja tämän jälkeen palvelustrategia. Myös talousarvioon ja henkilöstön siirtoon liittyvät asiat työllistävät päättäjiä. Pelastustoimen osalta tämän vuoden aikana käsittelyssä on ainakin palvelutasopäätös.
Pelastusalan ammattilainen kysyi kolmelta pelastustoimessa työskentelevältä aluevaltuutetulta, miltä pelastustoimen tulevaisuus näyttää päättäjien näkökulmasta. Eri puolilla Suomea on omia haasteita, mutta yhteistä kaikille päättäjille on huoli rahoituksesta. Myös pelastuslaitosten työpaikkojen kiinnostavuus mietityttää.
Etelä-Pohjanmaalla korostuu työhyvinvointi vetovoimatekijänä
Ennakkotiedot rahoituksesta tuskastuttavat aluepäättäjiä, kertoo kurikkalainen palomies Sami Keskinen (kok.). Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston lisäksi Keskinen toimii aluehallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
— Kokonaisuutena sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen tulevasta rahoituksesta puuttuu useita kymmeniä miljoonia euroja. Luvut tarkentuvat myöhemmin, mutta niukkuutta on luvassa ja se kohdistuu kaikille, ennakoi Keskinen.
Nähtäväksi jää, miten palvelut asukkaille pystytään turvaamaan, jos rahaa on käytettävissä vähemmän.
Keskisen mukaan Etelä-Pohjanmaalla on pyritty varmistamaan henkilöstön osallistaminen muutokseen sekä hyvinvointialueiden väliaikaisvalmistelun aikana että varsinaisen päätöksentekokoneiston käynnistyttyä. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen, johtoryhmän ja lautakuntien kokouksiin.
— Turvallisuuslautakunnassa, jonka päätoimialana on pelastustoimi, tulee henkilöstön edustajana olemaan pelastushenkilöstön SPALilainen luottamusmies. Pelastuslaitoksen työntekijöiden äänen kuuluminen tätä kautta on tärkeää.
Etelä-Pohjanmaalla ei toistaiseksi ole ollut suurta pelastushenkilöstön rekrytointitarvetta, mutta palomiesten eläköityminen saattaa muuttaa tilannetta. Avointen virkojen kiinnostavuus riippuu paloaseman työaikamuodosta: vuorokausityö houkuttelee enemmän kuin päivävuoro.
— Joillekin asemille on ollut haasteena saada päteviä palomiehiä, kertoo Keskinen.
Pelastustoimen työpaikkojen vetovoimatekijöiksi Keskinen nostaa erityisesti työhyvinvoinnin, toimivan johtamisen ja työntekijöiden arvostamisen. Näihin asioihin kannattaa hyvinvointialueen satsata.
Keski-Suomessa palomiespulaan vastataan vuorokausityöllä
Rahoituksen tulevaisuus huolestuttaa myös Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa ensimmäisten laskelmien mukaan pelastustoimeen kohdistuisi kahdeksan prosentin leikkaus.
— Tällainen rahoituksen väheneminen ei ole realistinen ja sillä olisi huomattava vaikutus palvelutasoon. Todellisuudessa pelastustoimeen tulisi lisätä rahoitusta ainakin saman verran, sanoo jyväskyläläinen ruiskumestari Janne Luoma-aho (ps.), aluevaltuutettu ja aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja.
Pelastustoimen rahoituksen lisäämisen puolesta puhuu moni seikka. Pelastuslaitos pyrkii korjaamaan mahdollisia toimintavalmiuden puutteita laajentamalla pelastustoimen välitöntä lähtövalmiutta painopistepaloasemille. Se myös purkaa vakinaisen henkilöstön varallaolojärjestelmää ja tavoittelee ratkaisua henkilöstön saatavuusongelmaan.
— Haasteenamme on saada pidettyä paloasemat suunnitelluissa miehistövahvuuksissa. Ensihoidossa on tarve uusille yksilöille Jyväskylässä, jossa yksiköiden käyttöasteet ovat korkeat, mutta myös pohjoisessa Keski-Suomessa, jossa rasittavat pitkät välimatkat.
Luoma-ahon mielestä sekä hyvinvointialueella että pelastuslaitoksella tunnistetaan palomiesten rekrytointiongelma ja tekijät, joilla työpaikkojen vetovoimaa voidaan parantaa.
— Pelastuslaitos on huolehtinut työturvallisuudesta sekä kaluston ja henkilökohtaisten varusteiden ajanmukaisuudesta. Työhyvinvointi on edistynyt, kun palasimme kaksivuorotyöstä vuorokausityöhön henkilöstön toiveen mukaisesti.
Työntekijöistä on kova kilpailu, joten jatkossa korostuvat hyvinvointia luovat asiat, palkkaus sekä muut vetovoimatekijät, kuten työaikajoustot ja työaikaan vaikuttamisen mahdollisuudet.
Keski-Suomen pelastuslaitos sai rahoituksen Jämsän paloaseman nostamiseksi ympärivuorokautiseen työhön, perusteluna toimintavalmiuden parannus ja työajan houkuttelevuus. Aseman päivävuoroon oli vaikea saada palomiehiä pysyvästi, kun moni viran vastaanottanut siirtyi pian muualle paremman työajan perässä.
— Palomiehillä on työmahdollisuuksia enemmän kuin aikaisemmin ja henkilöstö liikkuu ympäri Suomea laitosten välillä, Luoma-aho toteaa.
Pohjois-Karjalassa palomiehen työnkuvaa tulee kehittää
Pohjois-Karjalassa 2017 perustettu Siun sote -kuntayhtymä lakkaa ja sen toiminta siirtyy hyvinvointialueelle. Kustannusten nousun ja rahoituksen suhde tuskastuttaa päättäjiä, mutta suurin huoli kohdistuu henkilöstön saatavuuteen, kertoo nurmeslainen palomies-ensihoitaja Jari Ruokolainen (sd.). Aluevaltuuston lisäksi Ruokolainen on jäsenenä terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnassa.
— Talvella auki olleeseen seitsemään palomies-ensihoitajan virkaan ei ollut yhtään hakijaa, Ruokolainen kertoo.
Pelastustoimen työpaikkojen vetovoimaa miettiessä palkalla ja työhyvinvoinnilla on merkitystä, mutta Pohjois-Karjalan näkökulmasta vielä tärkeämpää on kehittää työnkuvaa.
— Palomiehen työ on meillä ensihoitopainotteista. Työn mielekkyyttä lisäisi, jos pelastaja vuorottelisi pelastustoimen ja ensihoidon tehtävissä. Toimintamallin järjestäminen edellyttäisi työvuorojen henkilöstöresurssin parantamista eli lisärahoitusta, Ruokolainen toteaa.
Pohjois-Karjalaan perustettiin painopistepaloasemia korvaamaan varallaolojärjestelmää, mutta asemien ympärivuorokautinen miehitys jäi yhteen palomieheen.
— Hyvää kehitystä tapahtui, mutta seuraavaksi painopistepaloasemien välitöntä lähtövalmiutta tulee parantaa esimerkiksi paloesimiehellä. Se toisi asemille selkeän johtamismallin ja turvaisi alueellista toimintavalmiutta.
Työnkuvan muutos parantaisi Pohjois-Karjalan houkuttelevuutta työnhakijoiden silmissä. Myös pelastajatutkinnon koulutuspaikkoja tulee kasvattaa.
— Eläköityminen ja varallaolon loppuminen ovat johtaneet huutavaan pulaan pelastajista. Koskaan ei ole ollut avoimena näin paljon virkoja. Koulutuksen lisäämiseen ja palomiehen työn kehittämiseen tarvitaan rahoitusta, muuten ongelmaa ei ratkaista.