Pelastusalan ammattilaisille räätälöityyn Rescuebase-ohjelmaan on kehitetty uusia toimintoja, jotka helpottavat palomiehen altistumisen seurantaa.

Lue myös: Palomiesten altistumisen ehkäisyyn panostetaan Päijät-Hämeessä

Pelastushenkilöstö altistuu sairauksia aiheuttaville aineille niin sammutustehtävissä, ajoneuvoissa kuin varustehuollossakin.

Suomalaisten palomiesten kokonaisaltistumista tutkinut Työterveyslaitos on todennut altistumisen olevan sitä luokkaa, että pelastuslaitoksien on ryhdyttävä toimiin altistumisen vähentämiseksi.

Palomiehet suositellaan myös kirjattavaksi ASA-rekisteriin, joka on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva rekisteri työssään syöpävaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä.

Sisäministeriön antaman pelastushenkilöstön toimintakyvyn arviointiohjeen mukaan altistumisen seurantaa varten jokainen pelastustehtävään osallistuvan pelastushenkilön tulee pitää altistumispäiväkirjaa. Myös pelastussukellusohje määrittelee, että kaikista pelastussukelluksista ja -harjoituksista pidetään päiväkirjaa.

Altistumispäiväkirjaksi on ollut jo muutaman vuoden ajan tarjolla älypuhelimissa toimiva Rescuebase-ohjelma. Android- ja Apple-puhelimissa toimivaan sovellukseen voi tallentaa henkilökohtaiset savu-, vesi- ja kemikaalisukellusten tiedot.

Pelastussukelluksen päiväkirjatoiminnon lisäksi Rescuebasessa on alusta asti ollut muitakin työkaluja pelastuslaitosten käyttöön, kuten työtapaturma- ja trauma-kirjaukset, kalustohallinta ja ajopäiväkirja.

– Uusia toimintoja rakennetaan käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Myös Työterveyslaitokselta tuleva palaute otetaan tarkasti huomioon, kertoo Rescuebasea kehittävä palomies Jukka Huttunen.

Ohjelma hälyttää, kun raja-arvot lähestyvät

Viime aikoina Rescuebasen altistumispäiväkirjaa on kehitetty niin, että se entistä paremmin palvelisi palomiehen kokonaisaltistumisen seurantaa.

Ohjelmaan on luotu ”moottori”, joka seuraa altistumistietoja automaattisesti ja tekee tarvittaessa hälytyksen, jos ennalta asetetut raja-arvot ylittyvät.

– Pelastuslaitoksen Puhdas paloasema -vastaava, altistumisvastaava tai työsuojeluvaltuutettu voi luoda sääntöjä altistumismääristä ja altistumisajoista. Raja-arvoiksi voi määrittää esimerkiksi kymmenen kertaa kahden tunnin altistumisen. Moottori seuraa kokonaisaltistumista ja jos näyttää siltä, että raja-arvot uhkaavat ylittyä, ohjelma lähettää altistumisvastaavalle ilmoituksen, Huttunen kertoo.

Altistumisvastaava voi luoda rajattoman määrän haluamiaan seurantasääntöjä. Ohjelma laskee altistumistietoja yhteen puoli vuotta eteenpäin ja taaksepäin jokaisesta tallennetusta sukellustiedosta.

– Palomiehen altistumisethan eivät katso kalenterivuotta. Automaattisella raja-arvoseurannalla voidaan seurata altistumisaikoja ja määriä reaaliaikaisesti, jolloin altistumisen kasaantumiseen yksittäisille palomiehille päästään reagoimaan paljon nopeammin, kuin jos altistumispäiväkirjaa vain tutkittaisiin vuosi taaksepäin, Huttunen perustelee.

– Ohjelman automatiikka helpottaa pelastuslaitoksen pelastuslaitoksilla tehtävää palomiesten altistumisaikojen seurantaa merkittävästi.

Toistaiseksi Rescuebasella voi seurata pelastussukellusten määriä ja aikoja, mutta ohjelmassa on valmius myös biomonitorointitietojen syöttämiselle jatkossa. Silloin moottori voi seurata myös virtsa- ja veritestien arvoja.

Päiväkirjatoiminto on maksuton palomiehelle

Ajatus mobiilista altistuspäiväkirjasta syntyi Huttusen omasta huomiosta. Hänen työpaikallaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli savu-, vesi- ja kemikaalisukellusten tiedot kerätty perinteiseen tapaan aseman yhteiseen kansioon. Huttusesta tuntui, että tietojen tallennukseen voisi olla olemassa kätevämpikin tapa.


Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella palomiehenä
työskentelevä Jukka Huttunen on kehittänyt
Rescuebasea jo usean vuoden ajan.

Älypuhelinsovellus oli ratkaisu siihen, miten pelastussukellusten tiedot saisi mahdollisimman vaivattomasti talteen.

Ohjelma on tarkoituksellisesti mahdollisimman yksinkertainen käyttää: vain tärkeimmät tiedot kirjataan. Näytöllä ei pyöri raskasta grafiikkaa ja toiminnot löytyvät valikoista nopeasti. Henkilökohtaiset tiedot tallentuvat salattuna pilvipalveluun, eivät puhelimeen.

Altistumispäiväkirjan osalta Rescuebase on käyttäjälle ilmainen. Pelastuslaitoksen laajemmassa käytöstä maksetaan käyttäjäkohtaista lisenssimaksua. Pelastusalan opiskelijoille ja opettajille ohjelma on kokonaan maksuton.

Lisätietoa: www.rescuebase.net


Palomiesten altistumisen ehkäisyyn
panostetaan Päijät-Hämeessä

Altistumisen vähentäminen on teemana savusukelluksen kuumakoulutuksissa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella Rescuebase-älypuhelinsovellusta käyttää pelastussukelluspäiväkirjana tällä hetkellä 63 operatiivista työntekijää ja lisää tulee koko ajan.

– Savu- vesi- ja kemikaalisukellusten tehtävät ja harjoitukset voi kirjata joko paloasemien ruiskumestarin toimistolla säilytettävään mappiin tai Rescuebaseen. Omasta mielestäni Rescuebase helpottaa huomattavasti kirjaamista. Kännykkä kulkee aina mukana, joten päiväkirjaa pääsee täyttämään reaaliaikaisesti. Paperisen päiväkirjan täyttäminen on jälkikäteen muistin varassa, varsinkin jos on ollut heittomiehenä, sanoo ruiskumestari Janne Segersven.

– Itse olen varsinainen poropeukalo uusien laitteiden kanssa, mutta Rescuebase on juuri riittävän yksinkertainen käyttää. Tiedot tallentuvat pilveen, joten ei ole pelkoa datan häviämisestä, jos puhelin sattuisi katoamaan.

Työterveyslaitoksen suositukset on huomioitu

Päijät-Hämeen pelastuslaitos otti viime vuonna käyttöön ohjeen operatiivisen henkilöstön altistumisen vähentämisestä. Se sisältää ohjeet suojautumisesta ja toiminnasta tilannepaikalla, ajoneuvoissa sekä kalusto-/varustehuollossa. Ohjeessa on myös huomioitu Työterveyslaitoksen suositus suojavyöhykkeiden määrittämiseen tulipalossa.

Uuden ohjeen myötä ruiskumestari Segersven nimettiin pelastuslaitoksen altistumisen vähentämisen vastuuhenkilöksi.

Altistumisen vähentämisen ohjeistus on otettu mukaan sekä vakinaisen että sopimushenkilöstön vuosittaisiin savusukelluksen kuumakoulutuksiin.

– Koulutuksessa on sekä teoriaosa että konttikoulutuksen jälkeen harjoitus varusteiden riisuminen ja pakkaaminen huoltoon kuljettamista varten, kertoo Segersven.

Marraskuussa pelastuslaitoksella tehtiin päätös myös palomiesten ASA-rekisteri-ilmoituksista.

– ASA-rekisteröintiä varten työterveyshuollolle tarvitaan palomiesten henkilökohtaista dataa todellisesta altistumisesta. Tähän tiedonkeruutyöhön Rescuebase on hyvä työkalu, Segersven sanoo.

Tavoitteena terve palomies

Altistumisen ehkäisyn järkevyys ja Puhdas paloasema -ajattelu ymmärretään Segersvenin mukaan pelastuslaitoksella jo varsin hyvin. Toki suojautumisen tärkeyttä joutuu perustelemaan.

– Olen todennut, että jos muut riisuvat likaiset varusteet ennen höökiin nousua mutta yksi ei, niin ei muidenkaan tekemällä altistumisen ehkäisyllä ole silloin ollut merkitystä.

– Altistumisen vähentämisessä selvä painopiste on savusukeltamisessa, mutta nyt aletaan ymmärtää, että myös varustehuollossa altistutaan. Jonkin verran henkilöstölle joutuu vielä muistuttamaan, että kalusto- ja varustehuollossa tulee myös suojautua.

Segersven on huomannut, että monesti altistumisasiat herätään ottamaan paloasemilla vakavasti, kun henkilöstöllä itsellään tai lähipiirissä ilmenee sairaustumistapauksia.

– Itsekin pysähdyin miettimään, että miksi ihmeessä pitäisi haista savulle ja yskiä vielä päiviä savusukelluksen jälkeen, kun työn voi tehdä terveellisemminkin. Suojaudutaan järkevästi, kirjataan altistumistiedot – ja toivottavasti päästään terveenä eläkkeelle.

 

Lue lisää aiheesta