Arktiselle pelastusjoukkueelle tulossa huipputehokas vesipumppu EU:n tuella

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos valmistelee suurtehopumppausmoduulin neljän pohjoisen pelastuslaitoksen yhteiseen käyttöön. Moduulia voidaan tarvittaessa lähettää kansainvälisiin tehtäviin.

EU:n komissio on myöntänyt huomattavan rahoituksen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään suurtehopumppausmoduuli pelastuslaitosten yhteiskäyttöön.

Moduuli on osa Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen, Kainuun ja Lapin muodostamaa Arctic Rescue Team -kokonaisuutta. Valmistuttuaan se tukee koko Suomen varautumista suuriin tulvatilanteisiin.

Hankkeen kokonaisarvo on noin 813 000 euroa, tiedottaa sisäministeriö. EU:n rahoitusosuus on kaksi kolmasosaa eli noin 610 000 euroa, joka tulee EU:n pelastuspalvelumekanismin pelastuspalvelupoolista (ECPP).

– Rahoituspäätös oli meille loistava uutinen. Ensimmäistä kertaa pelastuspalvelupoolin rahoitusta saadaan pelastuslaitokselle. Aikaisempi EU-rahoitushan on tullut Suomeen valtion hallinnoimille kansainvälisen pelastuskomennuskunnan hankkeille, kertoo pelastuspäällikkö Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.

Hankehakemusta pelastuslaitos valmisteli tiiviisti sisäministeriön pelastusosaston kanssa viime talven ajan.

– Olimme yllättyneitä, kun hakemus hyväksyttiin ensimmäisellä yrityksellä. Varauduimme siihen, että joudumme täydentämään papereita.

Seuraavaksi käynnistyy kilpailutus

Suurtehopumppausmoduuli (HCP, High Capacity Pump Module) on nopeasti toimintavalmis ja autonominen pelastusyksikkö, jota voidaan hyödyntää tulvivilla alueilla veden pumppaukseen sekä esimerkiksi veden kuljetukseen metsäpaloissa.

Moduuli tulee vastaamaan suorituskyvyltään EU:n pelastuspalvelumekanismin vaatimuksia: esimerkiksi pumppujen yhteiskapasiteetin tulee olla vähintään tuhat kuutiota vettä tunnissa tasaisella maalla. Letkukapasiteetin tulee mahdollistaa veden siirto ainakin kilometrin päästä. Pumppujen tulee selviytyä vedestä, joka sisältää korkeintaan 40 millimetrin kokoista kiinteää ainesta.

Moduuli aloittaa toimintansa vuoden 2022 alusta. Ennen operatiivista valmiutta se käy läpi vaativan sertifiointiprosessin, jonka aikana testataan moduulin kalustollinen, koulutuksellinen ja toiminnallinen suorituskyky.

– Sopimusten allekirjoitusten jälkeen edessä on hankintaprosessi moduulin pohjana olevan kontin tilaamiseksi. Kontti muodostuu kahdesta irrotettavasta osasta, joista toiseen on sijoitettu pumppu ja toiseen letkut, kuvailee pelastuspäällikkö Haverinen.

– Edessä on vielä pitkä tie, jossa tekniikan toimivuus on vain yksi osa EU:n sertifikaattia. Valmis moduuli testataan EU:n pelastusharjoituksessa.

Hälytysvalmiin moduulin miehistövahvuus on noin 25 henkilöä, joista varsinaista pumpputekniikkaa käyttää 4 – 5 henkilöä.

Viideksi vuodeksi EU:n hälytysvalmiuteen

Rahoituksen myötä Suomi sitoutuu osallistumaan suurtehopumppausmoduulillaan EU:n pelastuspalvelupoolin toimintaan viideksi vuodeksi. Haverinen arvioi, että jos ulkomaan komennuksia tänä aikana tulee, ne ovat todennäköisimmin lähietäisyydellä Ruotsissa, Norjassa ja Itämeren ympäristössä. Tämän pidemmälle ajoneuvoilla siirrettävää kalustoa ei liene järkevää lähettää.

Kotimaassa moduuli on tärkeä uusi resurssi vakavissa tulvissa ja tulipaloissa.

– Meillä pohjoisen laitoksissa on puuttunut isompi vedenpumppausteho, jota voidaan tarvita massiivisimmissa onnettomuuksissa tai paloissa. Veden siirtokalustoa ei ole kovin paljon ja etäisyydet ovat täällä pitkiä. Nyt kehitettävä pumppumoduuli vahvistaa nykyistä resurssia.

Tänä kesänä on sattunut muutamia hälytyksiä, joissa Haverisen arvion mukaan olisi mahdollisesti jo voitu tuloksellisesti hyödyntää uutta suurtehopumppua: toinen oli laaja metsäpalo Muhoksella kesäkuun lopulla ja toinen Suomussalmen ison teollisuusrakennuksen palo heinäkuun lopulla.

Neljän pelastuslaitoksen yhteinen joukkue

Jokilaaksojen, Kainuun, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset perustivat Arctic Rescue Teamin muutama vuosi sitten suuronnettomuustilanteiden, pitkäkestoisten tehtävien tai muuten vaativien olosuhteiden hälytystehtäviin.

Muodostelman kirjavahvuus on 70 pelastusalan ammattilaista. Kukin pelastuslaitos ylläpitää vähintään 2+3+9-vahvuista henkilöstä, joka on käytettävissä yhteiseen pelastusjoukkueeseen. Miehistö koostuu vakinaisista palomiehistä, ylipalomiehistä, paloesimiehistä ja päällystöstä.

Jo pelastusmuodostelmaa perustettaessa pelastuslaitokset asettivat tavoitteeksi, että joukkuetta voitaisiin käyttää tarvittaessa koko Suomen alueella ja kansainvälisissä avustustehtävissä.

Kesäkuun alussa Arctic Rescue Team tuki Lapin pelastuslaitoksessa poikkeuksellisen vaativassa tulvatilanteessa. Kainuusta, Jokilaaksosta ja Oulu-Koillismaalta sekä Terrafamen teollisuuspalokunnasta koottiin silloin 17 henkilön muodostelma Lapin tueksi.

 

Kuva Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Ruskonselän paloasemalta, jossa koekäytettiin nykyisiä pumppuja kevättulvan kynnyksellä huhtikuussa. Arkistokuva: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.

 

Lue myös näköislehden juttu:
Arktinen pelastusjoukkue syntyi yhteistyöllä (18.9.2019)

Lue myös verkkojuttu:
Pelastustoiminnan kansainväliset osaajat halutaan hyötykäyttöön kotimaassa (9.9.2019)