Ensihoidon tehtävänkäsittely muuttui hätäkeskuksessa marraskuun lopulla. Aiemmin Erica-järjestelmän algoritmi ohjasi tehtävän kiireellisyysluokkaa, eikä päivystäjä voinut hyödyntää omaa ammattitaitoaan tehtävän kiireellisyyden arvioinnissa. Päivystäjän oli toisinaan myös vaikeaa – ellei mahdotonta – arvioida, mihin järjestelmän luoma kiireellisyysluokka perustui.
Ensimmäiset kokemukset uudesta analyysimallista ovat positiivisia sekä päivystyssalissa että ensihoidon kentällä.
– Olemme saaneet ensihoidon kentältä tyytyväistä palautetta, kun tehtävistä kirjataan enemmän informaatiota kuin ennen ja kiireellisyydet näyttävät jo lyhyellä aikavälillä osuvan aiempaa paremmin kohdalleen, kertoo ylipäivystäjä Karoliina Haapala Turun hätäkeskuksesta.
Ensihoitaja Markus Sirkiä Satakunnasta vahvistaa näkemyksen, vaikka ensimmäisten vuorojen aikana muutos ei vielä ole näkynyt erityisen voimakkaasti.
– On positiivinen muutos, että saamme enemmän tietoa. Enää ei ole vallalla se ajattelumalli, että koodi kertoo kaiken. Ensihoidon näkökulmastakin on todella tervetullutta, että päivystäjien harkintavaltaa palautetaan, Sirkiä sanoo.
Erityisen hyvänä hän pitää henkilötietojen saamista jo hälytyksen yhteydessä.
”Ensihoidon näkökulmastakin on todella tervetullutta, että päivystäjien harkintavaltaa palautetaan.”
Ensihoitaja Markus Sirkiä
Aika ei voi olla ainoa mittari
Ensihoidon tehtävänkäsittelyn haasteista alkoi tulla palautetta heti Erica-järjestelmän käyttöönoton jälkeen, vuodesta 2018 alkaen. Tarkoituksena oli tuottaa tasalaatuista toimintaa mahdollisimman nopeasti, mutta käytäntö osoitti, että järjestelmä ei kyennyt riittävästi huomioimaan vaihtelua tilanteiden välillä.
Vanha tapa tehdä palveli järjestelmää, ei kenttää.
– Nyt olemme aidosti yrittäneet ottaa huomioon hätäkeskuspäivystäjän, ensihoitajan, ensihoitolääkärin, ensihoidon kenttäjohtajan ja ennen kaikkea tietysti potilaan tarpeet, Sisä-Suomen yhteistyöalueen Erica-pääkäyttäjä Pasi Ketola sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen sosiaali- ja terveystoimen toimialapäällikkö Ari Ekstrand vahvistaa näkemyksen. Uuden mallin on tarkoitus parantaa hätäkeskuspäivystäjien työn mielekkyyttä ja ennen kaikkea saada tehtävien kiireellisyysluokitukset aiempaa paremmin vastaamaan todellista tilannetta.
– Ensimmäisen viikon aikana tässä näkyi positiivinen muutos. Aika näyttää, onko muutos pysyvää. Välitettyjen tehtävien osuus kokonaispuhelumäärästä on laskenut ja kiirekeikkojen osuus ja pienentynyt, Ekstrand kertoo havainnoista.
Ensimmäisissä vuoroissa hätäpuhelujen pituus näytti kasvaneen jonkin verran, mutta Ekstrand ei usko muutoksen olevan pysyvää. Pasi Ketola ei pidä aikaan perustuvaa mittaristoa sopivana toiminnan analysointiin.
– Ensihoidon palvelutasossa mittarina on aika, hätäkeskuksessa hätäpuhelun kesto. Tiedämme kuitenkin, että laatu ja nopeus eivät aina sovi yhteen. Nykyisessä tehtävänkäsittelyohjeessa painotetaan, että puheluun käytetään mieluummin hieman enemmän aikaa, jotta kiireellisyysluokka on oikea, Ketola huomauttaa.
Hätäkeskuspäivystäjän ammattitaito tulee esiin
Hätäkeskuslaitos valmisteli uudistusta pitkään ja kuuli hätäkeskuspäivystäjien näkemyksiä kehitystyön aikana. Uuden analyysimallin omaksuminen on silti vaatinut verkkokurssin suorittamista ja työpajaharjoittelua.
– Riskinä tässä on tietysti se, että puheluiden laadullinen hajonta lisääntyy, kun päivystäjä tekee päätökset oman harkintansa kautta. Keskuksissa kuitenkin seurataan päivystäjien työskentelyä, ja mahdollisissa ongelmatilanteissa tarjoamme lisää koulutusta, Ekstrand sanoo.
Ensihoidossa uudesta tehtävänkäsittelymallista on lähinnä informoitu työntekijöitä, ja jokainen on saanut itsenäisesti tutustua ohjeeseen.
– Ensihoitajan ei tarvitse osata ohjetta ulkoa, mutta jokaisen tulee tietää, millä kriteereillä tehtävät muodostuvat, Ketola sanoo.
Hätäkeskuspäivystäjille uusi malli voi tuoda haasteita, sillä ilmoittajia ohjataan entistä vahvemmin olemaan yhteydessä päivystysapuun tai hakeutumaan hoidon piiriin omalla kyydillä.
”Riskinä on, että puheluiden laadullinen hajonta lisääntyy.”
Toimialapäällikkö Ari Ekstrand
– Se vaatii niin sanottua puhejudoa, mikä voi tuottaa haasteita joillekin päivystäjille, Haapala huomauttaa.
Uutta tehtävänkäsittelyssä on myös hoivalaitosten ensihoitopalvelun järjestäminen. Jatkossa hätäkeskuspäivystäjän tulee varmistaa, että hoivalaitoksessa on konsultoitu takapäivystäjää ennen hätäilmoituksen tekemistä. Sen tarkoitus on varmistaa, että hoivalaitokset käyttävät ensihoitoa vain todellisissa hätätilanteissa.
Vuorovaikutuksen mahdollisista haasteista huolimatta Haapala pitää muutosta kaikin puolin positiivisena. Ylipäivystäjänä hän on tarkkaillut hätäkeskuspäivystäjien työtä ja havainnut, että päivystäjät ovat pärjänneet uuden analyysimallin kanssa hyvin.
– Se tuo työhön enemmän vanhan ajan tekemisen meininkiä. Ei ole vain kone ohjaamassa jokaista askelta, vaan nyt luotetaan enemmän päivystäjän ammattitaitoon. Totta kai se lisää työn tekemisen mielekkyyttä, Haapala sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock / Rikhard Mäkelä & Hätäkeskuslaitos
