Ensihoidon työturvallisuutta tulee kiireellisesti parantaa, vaativat järjestöt

Nyt tarvitaan tekoja päättäjiltä, kuului järjestöjen yhteisen webinaarin viesti.

Ensihoito- ja ensivastetyötä tekeviä edustavat terveydenhuollon ja pelastusalan järjestöt vaativat kiireellisiä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Ensihoidon väkivallasta on keskusteltu pitkään. Nyt järjestöt vaativat päättäjiltä käytännön tekoja.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen ensihoitoalan liitto SEHL ja Suomen sopimuspalokuntien liitto SSPL julkaisivat kolmesta toimenpiteestä koostuvan esityksensä 4.11. järjestetyssä webinaarissa.

Järjestöt esittävät kansallista ohjelmaa ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi. Rikoslakia tulee uudistaa niin, että ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta langetetaan tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Yhteiskunnassa tulee laajasti panostaa väkivallan syiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

– Haastamme poliittisten päättäjien ohella myös työnantajat, ministeriöt ja alan järjestöt turvaamaan ensihoitajaa ja ensihoitotyötä tekevää pelastajaa. Muutos käynnistyy päivittämällä rikoslaki vastaamaan tätä päivää, panostamalla auttajien työturvallisuuteen ja lisäämällä ensihoitotyön tunnettuutta ja työntekijöiden arvostusta, sanoi SPALin johtaja Kim Nikula.

Turvallisuuskulttuurin kehittämistä, yhtenäiset toimintamallit ja lakimuutos

Esitys kansallisesta ohjelmasta työturvallisuuden parantamiseksi on osoitettu sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle. Hankkeen tavoitteena tulee olla uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentäminen ja alan työturvallisuuskulttuurin edistäminen, järjestöt näkevät.

Ensihoitopalveluun tarvitaan valtakunnalliset ohjeet turvavarusteista, yhtenäiset toimintamallit uhkatilanteiden käsittelyyn sekä koulutusta. Uhkatilanteet tulee ennakoida paremmin ja pyrkiä välttämään eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi.

Ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta. Rikoslain muutoksen valmistelu on käynnistettävä välittömästi, esittävät järjestöt.

Väkivallan syiden tunnistaminen ja panostaminen ennaltaehkäisyyn tulee yhteiskunnassa puuttua laajasti. Parempia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi päihdeongelmien vähentämiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.

Tappouhkauksia ja aseita

Järjestöt ovat toteuttaneet laajan Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn, johon vastasi lähes 2000 henkilöä. Tulokset osoittavat, että väkivaltatilanteet ensihoidossa ovat lisääntyneet edelleen. Sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja ne ovat myös raaistuneet.

Päihteet, mielenterveysongelmat ja yleinen paha olo purkautuvat uhkailuna ja väkivaltana ensihoitotehtävissä työskenteleviin. Väkivalta ilmenee tappouhkauksina, teräaseella uhkailuna, aggressiivisena käytöksenä, ja yhä useammin myös fyysisenä päälle käymisenä.

”Ensihoitajat ovat turhautuneita ja tietävät, että rangaistukset väkivallanteoista ovat pieniä.”

Lähes kaikki vastaajat (Tehy, SEHL 97 % vastaajista, SPAL 89 % vastaajista) olivat kokeneet kerran tai useammin ensihoitotyössä väkivaltaa tai sen uhkaa.

Väkivaltatilanteet ovat entistä yleisempiä ja raaempia. Tästä kertoo se, että lähes 40 % vastaajista on saanut tappouhkauksia tai uhkailussa on mukana teräase (30 %) tai ampuma-ase (9 %).

– Kyselyn mukaan väkivaltatilanteeseen joutuneista vain harva teki rikosilmoituksen, vaikka poikkeamailmoitusten tekeminen työpaikalla onkin lisääntynyt. Ensihoitajat ovat turhautuneita ja tietävät, että rangaistukset väkivallanteoista ovat pieniä, SPALin Nikula kertoi.

– Vastaajista noin 90 prosenttia toivoo sekä parempaa oikeusturvaa että kovempia rangaistuksia väkivallanteoista. Myös poliisin resursseja toivotaan lisää turvaamaan auttajaa, Nikula jatkoi.

Väkivallan uhka voi purkautua missä tahansa

Väkivallan kokemus ensihoitajien työssä tuli vahvasti esiin myös webinaarissa esiintyneiden kentän edustajien puheenvuoroissa. Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan kertoi huomanneensa selvän muutoksen oman yli 30 vuoden työuransa aikana: valitettavasti ensihoitaja ei ole tänä päivänä koskematon.

– Emme pysty valitsemaan työpaikkaamme, se vaihtuu jokaisella työtehtävällä. Pääsääntöisesti teemme työtä kahdestaan, ympärillä ei ole turvaverkkoa. Väkivallan uhka voi ilmetä missä tehtävässä hyvänsä, Porthan sanoi.

Lainsäätäjältä Porthan odottaa henkilöstön oikeusturvan parantamista. Järjestöt vaativat ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvan väkivallan tuomitsemisesta samalla asteikoilla kuin virkamiehen väkivaltaisesta tuomiosta rangaistaan, ja vaatimus on Porthanin mukaan kannatettava.

– Meillä Helsingissä monella työntekijällä on pelastustoimen ja ensihoidon kaksoistutkinto. Pelastustyössä he ovat virkamiehiä, mutta siirtyessään samassa työvuorossa ensihoitotyöhön, eivät enää olekaan. Tämä on absurdia.

Myös ensihoidon kenttäjohtaja Janne Keto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSista näki yhteiskunnan muuttuneen niin, ettei ensihoitajilla ole enää perinteistä koskemattomuutta.

Väkivalta tulee tehtävissä vastaan yllätyksinä, ja tähän yllätyksellisyyteen tulee uhkatilannekoulutuksissa edelleen kiinnittää huomiota, Keto esitti. Samoin koulutuksien laatuun tulee kiinnittää huomiota.

– Työnantajat ovat tehneet paljon toimia työturvallisuuden edistämiseksi, mutta lisäksi tarvitsemme apua lainsäätäjiltä, Keto totesi. Lakimuutos olisi viesti lainsäätäjiltä ja yhteiskunnalta ensihoitotyötä tekevien hyväksi.

Tietoa on tarpeeksi – seuraavaksi tarvitaan tekoja päättäjiltä

Webinaarin toteuttaneet järjestöt olivat yhtä mieltä siitä, että päättäjien pitää ottaa tilanne vihdoin vakavasti ja ryhtyä konkreettisiin toimiin.

– Olen itse nähnyt ja kokenut fyysistä väkivaltaa ensihoitotyössä. Väkivalta ei ole sanahelinää, vaan täyttä totta. Potilaiden kohtaamisessa ensihoitaja joutuu tekemään nopeita päätöksiä. Jos työmme häiriintyy tai pelkäämme turvallisuutemme puolesta, myös potilastyö vaarantuu, totesi puheenjohtaja Juha Hyötyläinen SEHListä.

”Olen itse nähnyt ja kokenut fyysistä väkivaltaa ensihoitotyössä. Väkivalta ei ole sanahelinää, vaan täyttä totta.”

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen herätteli päättäjiä huomauttamalla, että lisääntyneet uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma: työntekijöiden lisäksi myös autettavat voivat kärsiä, jos hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi.

– Väkivalta pitää tunnistaa ja tunnustaa ilmiönä ja sen vähentämiseksi pitää löytyä konkreettisia keinoja ja resursseja, Rytkönen painotti.

Ensivastetehtävien kautta uhkatilanteita kohtaavat myös sopimuspalokuntalaiset. Järjestöjen kyselyssä nousi huolestuttavasti esiin myös ensiauttajiin kohdistuva väkivalta ja uhka. SSPL:n toiminnanjohtaja Ari Maskonen korosti koulutuksen, varautumisen ja suojavarusteiden tason parantamisen sekä rikoslakimuutoksen merkitystä.

– Kun ensihoitotyössä koettua väkivaltaa käsiteltäisiin erityisen tuomittavana rikoksena, se antaisi selkeän signaalin, ettei yhteiskunnan palveluksessa toimivia ja toisia auttavia saa uhata tai kohdistaa heihin väkivaltaa, sanoi Maskonen.

Konkreettiset toimet rikoslain päivittämiseksi tulee aloittaa välittömästi, totesi SPALin Nikula.

– Vetoamme teihin poliittiset päättäjät ja lainsäätäjät ensihoitajien puolesta. Vaadimme, että lisääntyneet väkivaltatilanteet sekä ensihoitajien kokema turvallisuusvaje otetaan vihdoin vakavasti.

Ruotsissa on juuri uudistettu lainsäädäntöä niin, että väkivallasta ns. sinivaloyhteisöä eli pelastajia, ensihoitoa ja poliiseja vastaan rangaistaan aiempaa kovemmin, kertoi Nikula.

Henriksson: Väkivaltakyselyn tulokset ovat pysäyttävää luettavaa

Webinaariin tervehdyksen tuonut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi järjestöjen julkaiseman väkivaltakyselyn tuloksen olevan erittäin pysäyttävää luettavaa.

– Lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat kokeneet kerran tai useammin ensihoitotyössä väkivaltaa tai sen uhkaa. Suhtaudun tähän äärimmäisen vakavasti, Henriksson sanoi.

Henriksson lupasi perehtyä huolellisesti järjestöjen esitykseen rikoslain muutoksesta sekä viedä viestit eteenpäin myös muille ministeriöille, joita asiat koskevat.

– On tärkeä katsoa kokonaisuutta ja tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta päästään hyvään lopputulokseen.

 

 

Lue lisää:

Arkistokuva: Istock.com/LeoPatrizi