Työhyvinvointikyselyyn vastanneista Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitajista kaksi kolmasosaa ilmoitti kokeneensa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Väkivalta on sisältänyt myös vakavia muotoja kuten lyömistä, potkimista ja jopa aseella uhkaamista.
Kesäkuussa pelastuslaitos kertoi tapauksesta, jossa ensihoidon työparia uhattiin kirveellä. Ratkaisuja ongelmiin pyritään löytämään ennaltaehkäisevistä toimista. Siun sote -terveydenhuollon kuntayhtymä ja pelastuslaitos ilmoittivat harkitsevansa entistä tiukempaa ohjeistusta poliisin kutsumisesta ensihoidon tehtävää turvaamaan. Yhä useammin ensihoito ei mene asiakkaan luo ilman poliisia, jos tehtävässä on väkivallan uhkan mahdollisuus.
– Hoidon aloittaminen voi viivästyä, mutta emme voi auttaa millä tahansa ehdoilla eli saattamalla henkilöstöämme
vaaraan, huomauttivat pelastusjohtaja Markus Viitaniemi ja ensihoidon vastuulääkäri Jukka Repo pelastuslaitoksen tiedotteessa.
Pelastuslaitos ja Itä-Suomen poliisi tiivistävät yhteistyötä ja selvittävät, onko väkivaltatilanteiden taustalla ilmiö tai kehityskulku, joka on jäänyt tunnistamatta. Lisäksi tutkitaan, voidaanko väkivallan uhkaa sisältäviä tilanteita tunnistaa nykyistä paremmin hätäpuheluissa.
Henkilöstöä pelastuslaitos muistuttaa tekemään väkivallasta ja uhkatilanteista aina ilmoituksen esimiehille sekä myös rikosilmoituksia.
Arvaamaton käytös yleistynyt
Väkivallan uhka herättää huolta työyhteisössä. Keskustelua on käyty siitä, miten turvallinen työnteko saadaan varmistettua, kertoo ensihoitaja Miika Huurinainen.
– Ilmiö on äärimmäisen huolestuttava. Väkivallan trendi on ollut kasvava sen 12 vuoden ajan, kun olen työskennellyt ensihoidossa. Itse olin tehtävällä, jossa asiakas oli jättänyt sakset taskuunsa ja sopivan tilaisuuden tulleen yritti lyödä niillä minua ja työparia.
Erityisesti arvaamaton käytös on Huurinaisen arvion mukaan entistä yleisempää. Yllättäen silmille tuleva väkivalta voi olla todella vaarallista, jos siihen ei ole pystynyt mitenkään valmistautumaan.
– Uhkaa on ollut ennenkin, mutta on hämmentävää, miten paljon puskista tulevat väkivallanteot ovat lisääntyneet.
Myös ensihoitaja Miljamaria Pyykkö tunnistaa työn vaarallisuuden, vaikka onkin välttynyt vakavilta fyysisiltä vammoilta.
– Kohtaan sanallista uhkailua satunnaisesti. Joskus on ollut uhkaavia tilanteita, kun asiakas on tönäissyt tai pyrkinyt poistumaan autosta väkisin. Olen kuullut, että uhkatilanteiden määrä alueellamme on lisääntynyt, mutta omassa työssäni se ei ole näkynyt.
Hätäkeskus voi antaa kentälle varoituksen työturvallisuusriskeistä varohenkilötiedon perusteella. Varohenkilöllä tarkoitetaan sitä, että hätäkeskuksen tietojärjestelmässä on henkilöstä tallessa työturvallisuuteen liittyvä merkintä. Myös osoitteista voi olla vastaava tieto.
Riittävät henkilöstöresurssit lisäävät työturvallisuutta
Korona-aikana toimintamalliksi on vakiintunut kohteeseen soittaminen ennakkotietojen saamiseksi. Hätäkeskuksen välittämän varotiedon lisäksi puhelu voi Huurinaisen mukaan auttaa muodostamaan kuvaa siitä, onko kohteeseen turvallista mennä.
– Jotain voi puhelimessa aistia siitä, millainen tilanne on, mutta aika haastavaa se voi olla. Tässä tietysti korostuu kommunikaatio työparin kanssa. Myös kenttäjohtajalta saa tukea sekä vinkkiä osoitteista, joissa taktiikkaa tulee erityisesti miettiä. Saadun tiedon valossa harkitaan, kutsutaanko poliisi turvaamaan työtä.
Viikoittain on tehtäviä, joihin myös poliisi aktivoituu joko ensihoidon pyynnöstä tai hätäkeskuksen hälyttämänä, Huurinainen kertoo.
Joensuussa poliisi liittyy Huurinaisen kokemuksen mukaan nopeasti tehtäviin, mutta muualla Pohjois-Karjalassa viiveet voivat olla resurssien ja etäisyyksien johdosta paljon pitempiä.
Pelastuksen, ensihoidon ja poliisin kenttäresurssien riittävyydestä huolehtiminen onkin tärkeää palveluiden saatavuuden lisäksi myös työturvallisuuden näkökulmasta. Ennakkotiedoista riippumatta kaikkiin tehtäviin lähdetään aina oma turvallisuus
edellä, Pyykkö painottaa.
– Työskentelin ennen ensihoitoon siirtymistä psykiatristen potilaiden ja haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten parissa. Opin näissä tehtävissä varovaisen työtavan, jota olen noudattanut koko työurani ajan. On hyvä tiedostaa käytännön keinot, joilla uhkaavia tilanteita voi itse ehkäistä. Puhumalla ja ilmapiiriä aistimalla välttää vaaratilanteita. Tehokkain itsesuojelun keino on poistua paikalta.
Pyykön mielestä väkivaltaa työssä ei pidä pelätä, mutta varovainen tulee olla. Ensihoitajan työ sisältää muitakin turvallisuusriskejä, kuten hälytysajon.
Rikoslain muutokselle kannatusta
Henkilöstöjärjestöt ovat vaatineet ensihoitoon valtakunnallista työturvallisuusohjelmaa sekä esittäneet rikoslain muutosta, joka nostaisi ensihoitajiin kohdistuvat väkivallan rangaistavuuden samalle tasolle, joka virkamiehillä jo on
Sekä Pyykkö että Huurinainen pitävät lakimuutoksen esitystä hyvin perusteltuna.
– Rikoslain muutos todennäköisesti vaikuttaisi erityisesti sellaisiin henkilöihin, jotka suunnitelmallisesti suuntaavat väkivaltaa ensihoitajiin. Tällaisia suunnitelmallisia uhkatilanteita on ollut viime aikoina, Pyykkö sanoo.
– Ensihoitajan pahoinpitely ei ole sama asia kuin kavereiden kesken tappelu. Ensihoito on hälytetty paikalle aina auttamaan, Pyykkö jatkaa.
– Väkivaltatilanteessa tekijä tuskin on mielentilassa, jossa hän harkitsee tekonsa seurauksia. Tästä huolimatta rikoslain muutos on tärkeä, Huurinainen toteaa.
SPAL: Ensihoitajien työturvallisuus huomioitava rikoslain muutoksella
SPAL jatkaa ensihoitajien turvallisuuskampanjaa tavoitteena saada rikoslakiin muutos, jossa ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaisiin samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä rangaistaan.
Liittokokouksen hyväksymää tavoitetta tuodaan esiin SPALin eduskuntavaalikampanjassa, kevään 2023 vaalien yhteydessä. Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä auttajan arvostuksen ja yleisen oikeustajun, mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta.
Väkivalta ja sen uhka eivät saa olla automaattisesti hyväksyttyjä, työn luonteeseen kuuluvia ominaispiirteitä. Kyse on työturvallisuusriskistä, johon on puututtava ennakoivasti ja aktiivisesti kaikin keinoin, myös lainsäädännöllä.
Teksti: Mikko Terävä
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2022.