Ensihoitajia väkivallalla uhanneille tuntuvat päiväsakot

Käräjäoikeus antoi tuomiot kahdessa tapauksessa, joissa ensihoitajaa uhattiin työtehtävässä. Sakkojen lisäksi toisessa tapauksessa tekijä tuomittiin maksamaan korvauksia kärsimyksistä.

Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut tuomiot kahdessa ensihoitajiin kohdistuvassa uhkatapauksessa. Vaikka tapaukset eivät liittyneet toisiinsa, käsitteli käräjäoikeus ne sattumalta perättäisinä päivinä joulukuussa.

Ensimmäisessä tapauksessa vastaaja tuomittiin laittomasta uhkauksesta 50 päiväsakkoon. Rikoksen uhrina olleella ensihoitajalla ei ollut vahingonkorvausvaatimuksia.

Toisessa tapauksessa vastaaja tuomittiin ensihoitajaan kohdistamastaan laittomasta uhkauksesta ja pahoinpitelyn yrityksestä sekä poliisille tehdystä haitanteosta 70 päiväsakkoon. Lisäksi vastaaja tuomittiin maksamaan 1200 euron korvaus ensihoitajalle.

Ammattiliitto oli ensihoitajien tukena oikeuskäsittelyssä

Kummassakin tapauksessa asianomistajina olleet ensihoitajat olivat Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n jäseniä. SPAL tuki kumpaakin jäsentä prosessin aikana. Ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä avustajana oli lakimies SPALin toimistolta, toisessa avustajana oli SPALin jäsenvakuutuksen turvin kustannettu asianajaja.

Käräjäistunnoissa mukana ollut SPALin työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma pitää päiväsakkotuomioita näissä tapauksissa tuntuvina.

– Päiväsakkojen määrästä on nähtävissä, että tuomioistuin otti ensihoitajiin kohdistuneet laittomat uhkaukset vakavasti. Molemmat tapaukset olivat sen verran vakavia, että sakkotuomiot olivat odotettuja, sanoo Koivuluoma.

Ambulanssissa väkivalta tulee heti kasvoille

Ensihoidon työympäristön työturvallisuusuhkat tulivat oikeuskäsittelyn yhteydessä hyvin huomioitua, Koivuluoma kokee. Ensimmäisessä tapauksessa laiton uhkaus tapahtui ambulanssin sisällä ajon aikana. Oikeudessa nousi esiin havainto siitä, miten vähän ensihoitajalla on tilaa toimia yllättävässä väkivallan uhkassa.

– Liikkuvassa autossa ensihoitaja työskentelee niin rajatussa tilassa lähellä potilasta, että uhkatilanne on usein välittömästi vakava. Hänellä ei ole käytännössä juuri mitään mahdollisuuksia suojautua väkivallalta.

Äkillinen uhkatilanne ratkesi, kun ambulanssia kuljettanut ensihoitaja ohjasi ajoneuvon pientareelle. Perässä ajanut poliisipartio huomasi hätätilanteen ja pysähtyi voimakeinoin rahoittamaan kantotuolista irrottautuneen potilaan.

Myös toisessa tapauksessa vasta poliisin voimankäyttö pysäytti uhkailevan ja pahoinpitelyä yrittäneen potilaan. Poliisi saapui tilanteeseen muutamassa minuutissa hätäkeskuksen välittämän ensihoitajien avunpyynnön jälkeen.

– Tapaukset ovat kaiken muun lisäksi malliesimerkkejä siitä, miten keskeisesti poliisin riittävät resurssit ovatkaan osa ensihoidon työturvallisuutta. Esimerkiksi silloin, kun poliisi turvaa potilaan kuljetusta hoitopaikkaan tai vastaa tehtävien turvaamispyyntöihin nopeasti, Koivuluoma toteaa.

Järjestöt vedonneet työturvallisuuden parantamiseksi

Ensihoitajien tekemien uhka- ja väkivaltailmoitusten määrät ovat useiden selvitysten mukaan olleet nousussa. Uhkatilanteiden yleisyys on näkynyt myös ammattiliittojen saamassa palautteessa. Kun SPAL kysyi asiaa jäseniltään, vastanneista lähes yhdeksän kymmenestä kertoi kokeneensa uhka- ja väkivaltatilanteita vähintään kerran tai useasti. Tappouhkauksia oli saanut yli kolmannes.

– Uhkatilanteiden yleisyys näkyy myös poliisin tutkittavaksi saatetuissa ja oikeuden käsittelyyn päätyvien tapausten yleistymisenä. Työturvallisuuspoikkeamia raportoidaan entistä matalammalla kynnyksellä. Luultavasti kuitenkin osa tapauksista jää edelleen ilmoittamatta, Koivuluoma arvioi.

SPAL, ensihoitoalan liitto SEHL, Tehy ja sopimuspalokuntien liitto SSPL julkaisivat vetoomuksen kiireellisistä toimista ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi. Järjestöt esittävät rikoslain uudistamista niin, että ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta langetetaan tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Rikoslain muutoksella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus väkivaltatilanteisiin, sillä se antaisi merkin siitä, ettei yhteiskunta suvaitse auttajiin kohdistuvaa uhkaa, järjestöt perustelevat.