Tieto ensihoitajien työssään kohtaamasta väkivallasta on tähän asti perustunut lähinnä vaaratapahtumailmoituksiin ja henkilöstökyselyihin. Varsinais-Suomessa alkanut tutkimushanke tuottaa uutta tieteellistä tietoa, joka tukee työturvallisuuden kehittämistä valtakunnallisesti.
Tuntemattomat potilaat, kiireiset tilanteet ja hallitsemattomat ympäristöt tekevät ensihoitohenkilöstön työturvallisuuden varmistamisesta erittäin haastavaa.
— Väkivalta ensihoidossa on monimuotoinen ongelma, johon ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua. Tilanteet ja työntekijöiden kokemukset vaihtelevat suuresti, ja se, mitä kukin kokee uhkaavaksi, riippuu pitkälti henkilökohtaisista kokemuksista ja tottumuksista, sanoo ensihoidon yliopettaja, FT Jani Paulin Turun ammattikorkeakoulusta.
Toistaiseksi tieto ensihoidon väkivaltatilanteista on perustunut pääosin henkilöstökyselyihin ja vaaratapahtumailmoituksiin. Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Turun yliopisto ovat käynnistäneet Työsuojelurahaston tuella tutkimusprojektin, joka tutkii ensihoitajien työssä kohtaamaa väkivaltaa. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja hallita työturvallisuusriskejä ensihoitotyössä.
— Ensihoidossa on käynnistynyt valtakunnallinen yhteistyö työturvallisuuden kehittämiseksi, mikä on erittäin tervetullut asia. Alalla ymmärretään, että yksittäisten toimien sijaan työturvallisuutta on kehitettävä kansallisella tasolla. Tämän tueksi tarvitsemme tieteellistä tietoa, Paulin sanoo.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä muun muassa ensihoidon valtakunnallisen uhka- ja väkivalta -työryhmän (UVT) ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää henkilöstön työturvallisuuden kehittämisessä, toimintamallien luomisessa ja uhkatilannekoulutuksissa.
Väkivalta ensihoidossa on monimuotoinen ongelma, johon ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua.
Jani Paulin, yliopettaja
Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälypohjaista rekisteritietojen louhintaa ja tilastollisia analyyseja. Näillä menetelmillä tuotetaan tietoa ensihoitajien kohtaamista väkivaltatilanteista ja niiden ennustavista tekijöistä. Aineistona on yli 40 000 potilaan ensihoitotehtävien dokumentaatio kolmelta hyvinvointialueelta.
Väkivaltaa ennustivat erityisesti ensihoitotehtävät viikonloppuyönä kaupunkialueilla, kun potilaana oli päihtynyt mies. Väkivaltatilanteiden taustalla potilaiden työdiagnoosit vaihtelivat mielenterveys- ja päihdeongelmista kliinisiin ongelmiin, kuten pään traumoihin. Peruselintoimintojen häiriöt lisäsivät väkivallan riskiä. Väkivalta tapahtui useimmiten potilaan kotona tai muussa asunnossa, mutta joka viides tapaus sattui ambulanssin sisällä tai terveydenhuollon tiloissa.
Poliisi oli mukana yli 40 prosentissa väkivaltatilanteisiin johtaneista tehtävistä, mutta äkillistä väkivaltaa ilmeni poliisin paikallaolosta huolimatta. Joissakin tapauksissa väkivalta jatkui ensihoitotehtävän ja kuljetuksen aikana, kohdistuen ensihoitajien lisäksi myös muuhun terveydenhuollon henkilökuntaan ja poliisiin.
— Näyttää siltä, että edes poliisin läsnäolo ei voi taata ensihoitohenkilöstön täydellistä turvallisuutta, tutkijat toteavat.
Osana tutkimushanketta tutkijat järjestivät Turussa moniammatilliset työpajat, joihin osallistui 35 asiantuntijaa ensihoidon eri ammattiryhmistä, pelastustoimesta, hätäkeskuksesta, poliisista sekä työsuojelun ja työpsykologian aloilta. Mukana oli lisäksi kokemuskouluttajia, jotka toivat esiin potilaan näkökulman. Terveydenhuollossa kokemuskouluttaja on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi palvelun käytöstä, sairaudesta tai muusta elämänhaasteesta. Työpajoissa käsiteltiin laajasti väkivallan ilmenemistä eri näkökulmista, ja potilaiden osallistumisen lisäksi moniammatillisuutta pidettiin tärkeänä.
Työpajojen ja rekisteritietojen jatkoanalyysin tuloksia raportoidaan lisää tutkimushankkeen edetessä. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima hanke kestää tammikuuhun 2026 saakka.
Hankkeen ensimmäinen tutkimusartikkeli The rate and predictors of violence against EMS personnel on luettavissa BMC Emergency Medicine -tiedelehdestä.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva työpajasta: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Arkistokuva: Istock.com/LeoPatrizi
