Hätäkeskuspäivystäjä kohtaa jokaisen asiakkaan tasavertaisesti ja tarkasti kuunnellen. – Koen tärkeäksi sen, että soittaja saa hätäänsä juuri oikeanlaista apua ja oikea-aikaisesti, sanoo porilainen Anne Mäkinen, Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2020.
Hätäkeskuslaitos palkitsee vuosittain hätäkeskuspäivystäjän, joka on työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista, ammattitaitoa ja asiakaspalvelutaitoa. Vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi 2020 valittiin Anne Mäkinen Porin hätäkeskuksesta.
Palkinnon perustelujen mukaan Mäkinen tekee hätäkeskuspäivystäjän työtä ammatillisesti ja asiallisesti. Nämä piirteet toistuvat työkavereiden mukaan jokaisessa hätäpuhelussa. Eräs työkaveri totesikin, että ”jos minulle tai läheiselleni sattuisi jotain, niin toivoisin Annen tai jonkun hänen kaltaisensa hätäkeskusammattilaisen vastaavan puheluun”.
Kun Mäkinen 26 vuotta sitten aloitti hätäkeskuspäivystäjän työnsä silloisessa Satakunnan hätäkeskuksessa, työ oli kovin erilaista. Käytössä ei ollut tietojärjestelmää, vain kynä ja paperia.
– Tein sijaisuuksia Porin kaupungin puhelinvaihteessa, kun minulle tarjottiin työtä hätäkeskuksessa. En tiennyt, millaista se olisi, mutta niin vain lähdin puolen vuoden päivystäjäkurssille. Valmistuin loppuvuodesta 1994 kurssilta, joka oli viimeinen valtion pelastusopistolla Espoossa.
Työtilat sijaitsivat paloaseman kalustohallin yläpuolella, kolmannessa kerroksessa.
– Ikkunoista avautui laaja näkymä Poriin. Seurasimme sään vaihteluita ja liikenteen vilinää. Nyt vastaavaa näkymää arkeen ei ole, kun työskentelemme samalla tontilla, mutta maan alaisessa kerroksessa.
Työuran ajan suurimmiksi muutoksiksi Mäkinen nostaa hätäkeskusten valtiollistamisen, keskusten vähentämisen 15:stä kuuteen sekä viimeksi Erica-tietojärjestelmän tulon.
– Saimme Satakunnassa hyvän pohjan valtiollistamiseen, kun 2000-luvun alussa toimimme samoissa tiloissa Porin poliisilaitoksen päivystyksen kanssa. Silloin tutustuin sekä tuleviin työkavereihin että poliisin tehtäviin.
Valtiollistamisen myötä vastattavaksi tulivat myös sosiaalitoimen tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus taas toi uusia työkavereita ja entistä laajemman toimialueen, kun Tampereen hätäkeskus yhdistyi Poriin 2013.
– Hätäkeskuksen alue ja asukasmäärä ovat sopivan kokoiset. Pirkanmaan ja Satakunnan pystyy hyvin hallitsemaan.
Jos puhutaan Laitakarin tai Mustalahden satamasta, näen jo silmissäni ympäristön. On selvä, että tästä on hyötyä asiakkaan kanssa keskustellessa.
Mäkinen on vapaa-ajallaan retkeillyt Pirkanmaalla ja tuntee, että paikallistuntemuksella on merkitystä hätäkeskuspäivystäjälle. Tieto maamerkeistä, rakennuksista ja teistä sujuvoittaa työtä.
– Jos puhutaan Laitakarin tai Mustalahden satamasta, näen jo silmissäni ympäristön. On selvä, että tästä on hyötyä asiakkaan kanssa keskustellessa.
Omassa työssä parasta onkin tehtävien maantieteellinen vaihtelevuus, Mäkinen kokee. Työssä istutaan pitkiä aikoja paikoillaan, mutta työpäivät eivät silti ole samanlaisia. Vaihtelevat tehtävät, joissa soitot tulevat muualta kuin omalta alueelta, ovat mielenkiintoisia.
Porin hätäkeskuksessa Mäkinen työskentelee tällä hetkellä pääosin 12 tunnin ja välillä 10 tunnin työvuoroissa, jotka sijoittuvat kello 7 ja 24 väliin. Salissa on kuusi ryhmää ja jokaisessa ryhmässä yksi päivystäjä tekee vastaavalla tavalla järjestettyä työaikaa.
– Lähdin vapaaehtoiseksi kohdennusvuorojen tekijäksi viitisen vuotta sitten ja olen ollut tyytyväinen.
Hätäkeskuksiin on tulossa joustava työvuorojärjestelmä, jonka odotetaan tuovan enemmän yksilöllisiä työaikoja. Mäkinen on kiinnostunut 8–10 tunnin vuorosta, jos niihin tulee mahdollisuus.
– Viime kesänä tunsin, miten raskaista 12 tunnin vuorot ovat, kun puheluita tulee heti toisensa perään. Lyhyemmät vuorot parantaisivat omaa jaksamista.
Työn ohella on Mäkinen harrastanut opiskelua. Sosiaalipolitiikan opinnot Tampereen yliopistossa tähtäävät tohtoriksi valmistumiseen. Opiskeluun hän on onnistunut liittämään ammattinsa: kandidaatintutkielman aiheena oli hätäkeskuksen ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö, gradussa hätäkeskuspäivystäjien kokema asiakasväkivalta. Väitöskirja keskittyy sosiaalisiin hätätilanteisiin ja sosiaaliseen hälytysvalmiuteen.
Opiskelun ja työn vastapainoksi Mäkinen rentoutuu mielellään television ääressä.
– Kaikki ruotsalaiset ja englantilaiset dekkarisarjat ovat suosikkejani. Välillä on ihanaa vain pötköttää sohvalla, syödä herkkuja ja katsoa tuntien ajan laatuohjelmaa.
Myös kirjallisuuden suosikit löytyvät dekkarimaailmasta. Mäkinen on usein tarttunut tamperelaisen Seppo Jokisen teoksiin, joissa tapahtumat sijoittuvat Pirkanmaalle.
– Kun omaan hälytysalueeseeni kuuluu myös Pirkanmaa, on kirjoista tuttuihin paikkoihin kiva tutustua vapaa-ajalla.
Kuvat: Hätäkeskuslaitos ja Anne Mäkisen kotialbumi.
