Auttamisen ketjun ensimmäisenä linkkinä hätäkeskuspäivystäjät turvaavat ensihoitajien, pelastusalan ammattilaisten ja poliisien terveyttä ennakoimalla mahdollista altistumisvaaraa. Koronapandemian myötä hätäkeskusten riskinarviointeihin lisättiin koronaa kartoittavat kysymykset.
Puhelujen määrät hätänumeroon ovat poikkeustilanteen aikana vähentyneet, mutta toisaalta hätäkeskuksiin kuulumattomien puhelujen määrät ovat lisääntyneet. Hätäkeskuslaitoksen toivotaankin kampanjoivan enemmän kansalaisille, etteivät he turhaan soittaisi hätänumeroon. Henkilöstölle suunnattuun tiedottamiseen ja ohjeistukseen toivotaan selkeyttä.
Keravan hätäkeskus
hätäkeskuspäivystäjä Saana Välimaa
Miten koronapandemia on näkynyt työssäsi?
– Riskianalyysityökaluun on tullut kysymyksiä, joilla kartoitetaan koronariskiä tehtävissä, niin poliisille, pelastukselle kuin ensihoidollekin.
– Puhelujen määrät ovat pudonneet. Etenkään viikonloppuvuoroissa ei tule samaa määrää puheluja kuin normaalisti. Häiriökäyttäytymisiä, baaritappeluja ja humalaisia on vähemmän kuin aikaisemmin. Vastaavasti tietyt tehtäväkoodit ovat lisääntyneet, esimerkiksi kotikeikkoja on enemmän kuin aikaisemmin.
– Olin työvuorossa, kun Uudenmaan maakunnan rajat laitettiin kiinni. Silloin tuli aika paljon hätänumeroon kuulumattomia puheluja. Ihmiset soittelivat esimerkiksi, että voivatko he nyt käydä apteekissa. Selkeästi huomasi, että kaikki eivät ymmärtäneet mitä rajojen sulkeminen tarkoitti. Eihän se tarkoittanut, että Uudellamaalla olisi ulkonaliikkumiskielto.
Miten poikkeustilanteeseen on varauduttu työpaikallasi?
– Koronaan liittyviä ohjeistuksia työpaikalla on tullut aika paljon, esimerkiksi 14 päivän karanteeni ulkomaan lomalta palaaville. Työpaikan sisääntulo-ovelle on tullut käsienpesupiste, jossa täytyy desinfioida kädet. Toisen kerran kädet pestään ja desinfioidaan, kun tullaan työtiloihin.
– Sairauslomakäytäntöihin on tullut muutoksia. Nykyään esimiehen luvalla voi jäädä sairauslomalle viideksi vuorokaudeksi, kun aikaisemmin sai jäädä kolmeksi vuorokaudeksi. Lisäksi sairauslomatodistuksen saa työterveyshuollosta asioimalla digiklinikalla chatin välityksellä. Nykyään myös lähetetään kotiin hyvin herkästi, jos työntekijällä huomataan flunssaoireita kesken työvuoron.
Mitä työnantajan tulisi nyt erityisesti huomioida, miten turvataan hätäkeskuspäivystäjien jaksaminen?
– Avainasemassa on hyvä ja riittävän selkeä tiedottaminen. Miten työhömme vaikuttaa nykyinen sairauslomakäytäntö sekä ohjeistaminen puhelujen käsittelystä, jos siihen tulee muutoksia. Tulisi myös tarkistaa ja varmistaa, että työntekijät ovat ymmärtäneet ohjeet.
– Koronaan liittyvää asiaa tulee todella paljon. Toivoisin myös muuta ajateltavaa ja virkistystä työntekijöille. Meillä on esimerkiksi työnantaja tarjonnut ilmaiseksi hedelmiä välipalaksi, mistä on kovasti tykätty.
Kuva: Markus Sommers
Turun hätäkeskus
hätäkeskuspäivystäjä Juho Niiles
Miten koronapandemia on näkynyt työssäsi?
– Meillä on ollut Turussa liian vähän päivystäjiä jo pidempään, joten meillä on ollut tavallaan poikkeusolot jo jonkin aikaa. Koronapandemia näkyy tällä hetkellä lähinnä niin, että kun ihmisiä on vähemmän liikenteessä, tulee myös vähemmän soittoja.
– Jatkossa todennäköisesti koronaan liittyvät tiedustelut ja kyselysoitot tulevat lisääntymään. Tarkoituksenmukaistahan olisi, että niitä ei tulisi hätäkeskukseen.
– Normaalissa arjessa käsihygienia on parantunut huomattavasti sekä itselläni että työkavereilla.
Miten poikkeustilanteeseen on varauduttu työpaikallasi?
– Hätäkeskuslaitoksessa pyritään toimimaan vielä normaalitilassa, niin pitkään kuin mahdollista. Jos koronatilanne alkaa vaikuttamaan työtilanteeseen, katsotaan uusiksi lomatilanne ja kutsutaan tarvittaessa ihmisiä hätätöihin. Mahdollisesti myös vuorokausi- ja viikkolepoajat vähän tiivistyvät.
– Sairauslomien myöntämiseen on tullut lievennystä ja on toivottavampaa jäädä sairauslomalle, jos tilanne niin vaatii. Jonkin verran on ollut työntekijöitä lomalla ulkomailla ja muutamia heistä on tällä hetkellä vieläkin kotona karanteenissa.
– Hallinnosta työntekijät ovat käytännössä etätöissä ja he ovat hätäkeskuksen tiloissa aika vähän paikalla. Päivystystyötä teemme työpaikalla, sillä tarvitsemme käytännön työhön työnantajan tarjoamat välineet.
– Jos jotain positiivista asiasta halutaan etsiä, niin onneksi epidemia ei iskenyt vuosi sitten samaan aikaan kuin ERICA-tietojärjestelmän käyttöönotto oli vaiheessa.
Mitä työnantajan tulisi nyt erityisesti huomioida, miten turvataan hätäkeskuspäivystäjien jaksaminen?
– Tiedotusta on tulvinut sähköpostiin monesta tuutista, mutta selkeä kokonaisuus on nyt päivystäjien kannalta olennaista. Monet tiedotteista ja ohjeista ovat ehtineet vanhentua, kun vapaiden jälkeen palataan töihin.
– Työnantajan viestinnältä toivoisin myös enemmän kampanjointia ja tietoiskuja kansalaisille, etteivät he soittaisi turhaan hätäkeskukseen. Sillä saataisiin todennäköisesti vähennettyä päivystäjien työkuormaa.
Oulun hätäkeskus
hätäkeskuspäivystäjä Minna Kekkonen
Miten koronapandemia on näkynyt työssäsi?
– Varsinkin silloin kun poikkeustilanne alkoi, tuli paljon soittoja. Kun kaikki palvelunumerot olivat ruuhkautuneet, meiltä kyseltiin asioita, jotka eivät kuulu hätäkeskustoimintaan. Työkavereilta kuulin, että myös Uudenmaan maakunnan rajojen sulkemisesta oli vuotanut puheluja Ouluun.
– Tuntuu, että ihmisistä on tullut kauhean kärsimättömiä. Jos terveydenhuollon päivystysnumero ei vastaa, he soittavat hätäkeskukseen. Ihmiset eivät ehkä käsitä, että olemme monessa asiassa ihan saman tiedon varassa kuin kuka tahansa muukin, joka seuraa uutisia.
– Koronapandemia näkyy työssämme myös niin, että riskinarvioihin on lisätty koronakysymykset. Selvitämme voiko kohteessa olla koronaan sairastuneita tai altistuneita, ja pyrimme näin varmistamaan kentän työturvallisuutta.
Miten poikkeustilanteeseen on varauduttu työpaikallasi?
– Heti alkuvaiheessa meille tuli ohjeistukset käsihygieniasta ja yleisestä siisteydestä. Otettiin myös käyttöön samat ohjeistukset kuin muuallakin.
– Meillä toivottavasti pyritään siihen, että päivystäjät jaksaisivat ja kiinnitetään huomiota työn jakamiseen. Nykyään pystyy päivystämään niin, että jos jossakin hätäkeskuksessa on vajausta niin toisesta keskuksesta voi kirjautua sen päivystäjäksi.
– Vielä ei onneksi ole tullut isompaa vajausta päivystäjistä – en ainakaan ole kuullut, että missään keskuksessa olisi erityisen paljon sairastuneita. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, että koronapandemia ei vielä vaikuta meihin.
Mitä työnantajan tulisi nyt erityisesti huomioida, miten turvataan hätäkeskuspäivystäjien jaksaminen?
– Itselläni on ollut vähän turhautumista, kun tulee koko ajan sähköpostia ja kaikki muuttuu nopealla tahdilla. Yhden työvuoron aikana esimerkiksi annettiin sähköpostilla ohjeita, jotka kumottiin jo saman vuoron aikana. Toisaalta tässä tilanteessa on pakko tiedottaa ja päivittää ohjeita. Toivoisin myös, että työnantaja rauhoittaisi tilanteen: nyt ei ole oikea aika muuttaa isoja linjoja, ja tehdä suuria uudistuksia.
– Toivon, että työkaverit ja kaikki muutkin ottaisivat tosissaan annetut ohjeet. Nyt ei ole aika olla sosiaalinen, vaan käydään vain töissä ja kaupassa, jos on pakko.
