Hätäkeskusammattilaiset kokoontuivat Tampereella, kun Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ja Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HAL järjestivät kaksipäiväisen hätäkeskusammattilaisten seminaarin.
Seminaarissa pohdittiin muun muassa, miltä päivystäjän työ näyttää vuonna 2030, miten lainsäädännön ja kentän muutokset vaikuttavat hätäkeskuspäivystäjän työhön ja mikä pysyy ennallaan, kun niin moni asia ympärillä muuttuu.
Järjestön johtaja Kim Nikula nosti seminaaritervehdyksessään esille henkilöstön aidon kuuntelemisen ja osallistamisen tärkeyden. Hätäkeskuksissa on ollut työhyvinvointihaasteita. Hätäkeskuspäivystäjiä ei ole ollut riittävästi ja henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta.
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio toi puheenvuorossaan esille, että viimeisen henkilöstöbarometrin mukaan käänne parempaan suuntaan on nähtävissä. Hätäkeskuslaitoksessa on otettu käyttöön uusi johtamisjärjestelmä vuoden 2024 alussa. Henkilöstöä tullaan kuulemaan aiempaa enemmän Vainio lupasi.
– Keskitymme strategiassa työhyvinvoinnin parantamiseen ja riittävän henkilöstömäärän varmistamiseen. Hätäkeskuksissa on oltava riittävästi päivystäjiä, jotta voimme suoriutua perustehtävästämme sekä toimia luotettavasti ja tehokkaasti.
Hätäpuheluiden määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Tavoitteena on lisätä opiskelupaikkojen määrää hätäkeskuspäivystäjäkursseilla. Tällä hetkellä kurssikohtaisia opiskelupaikkoja on 24. Tavoitteena on, että voisimme lisää paikkoja 30:een, Taito Vainio kertoi puheenvuorossaan.
Uusi hätäilmoitusmuoto tulee vuonna 2025
Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen kertoi vuonna 2025 käyttöön otettavasta hätäilmoitusmuodosta. RTT (Real Time Text) mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen reaaliaikaisen tekstinsyötön avulla niin, että ilmoittajan ja päivystäjän kirjoitukset tulevat näkyviin välittömästi kirjain kirjaimelta. Samaan aikaan auki voi olla myös puhelu, niin että päivystäjä kuulee koko ajan ympäristön tapahtumat.
RTT ei tule korvaamaan hätäpuhelua, ja tällä hetkellä ajatuksena onkin sen kohdentaminen vain erityisryhmille. Moni päivystäjä suhtautuu malliin vielä skeptisesti.
– Pohdin aluksi itsekin, mitä järkeä on näyttää tekstiä kirjain kirjaimelta. Mallille kannattaa kuitenkin antaa aikaa ja lähestyä sitä siltä kannalta, että se tuo selviä parannuksia. Se on huomattavasti hyödyllisempi kuin tekstiviesti, Suomalainen sanoi.
Mitä on laatu hätäkeskuspäivystäjän työssä?
Kun aiheena oli laatu hätäkeskuspäivystäjän työssä, keskusteli virisi. Päivystäjän työssä laatua on totuttu tarkastelemaan numeerisesti. Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuoho muistutti, että laatu on paljon muutakin: taloutta, johtamista ja ennen kaikkea ammattitaitoa.
– Laatu on asia, mitä voidaan oppia. Sitä voidaan kehittää ja sitä kannattaa tavoitella. Laadun taustalla on se, että ihminen tekee työtään paremmin ja myös palautuu paremmin, Hopearuoho sanoi.
Hätäkeskuslaitos toivoo, että päivystäjät ottaisivat myös itse vastuuta laadun tarkkailusta, mutta päivystäjät kokevat sen vaikeaksi, sillä käytettävissä on vain juuri sitä numeerista tilastotietoa ja esihenkilön palaute. Esihenkilöt saavat alkuvuodesta tuekseen järjestelmän, josta näkyy jokaisen työntekijän puhelujen kestot ja niiden suhde mediaaneihin.
Tiistaipäivän päätti paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina olivat SPALin varapuheenjohtaja ja ensihoitaja Matti Välikoski, Poliisiammattikorkeakoulun ammatillinen opettaja Petteri Pekuri sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Leevi Holopainen.
Paneelissa todettiin, että aiemmin yhteistyö oli vuorovaikutteisempaa viranomaisten välillä, kun toiminnot sijaitsivat fyysisesti samoissa tiloissa. Yhteistyö ja purkutilaisuudet viranomaisten kesken ovat tärkeitä. Tietosuojavaatimukset ja lainsäädäntö asettaa rajoitteita yhteistyölle ja oman työn laadun seurantaan. Viranomaisyhteistyölle toivottiin myös säännöllisyyttä muutenkin kuin yhteisten purkutilaisuuksien muodossa.
Keskiviikko alkoi HALin julkilausumalla, jonka luki Suomen hätäkeskusammattilaisten liiton puheenjohtaja Sanna Jääskeläinen. Hätäkeskusammattilaiset odottavat, että työnantaja ryhtyy toimiin hätäkeskuspäivystäjän työn kokonaisvaltaisen tarkastelun käynnistämiseksi ja laatukriteerien määrittämiseksi. Koko kannanotto on luettavissa täällä.
Aamupäivällä pohdittiin myös hätäkeskuspäivystäjän työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja pohdittiin, miten työssä jaksaisi nykyistä paremmin. Mieli ry:n kriisityöntekijä Seppo Teräslahti kannusti rohkeasti keskustelemaan kuormittavista asioista. Kuormitustekijät voivat kääntyä työn voimavaroiksi ja palautumista tukeviksi, jos asioita onnistutaan keikauttamaan päälaelleen, Teräslahti huomautti puheenvuorollaan.
Oppiva hätäkeskuspäivystäjä 2.0
Keskiviikon pääteemana oli oppiva hätäkeskuspäivystäjä ja toimintaympäristön muutokset. Poliisihallituksen ylitarkastaja Susanna Sankala korosti esityksessään työssä oppimisen tärkeyttä, sillä jopa 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Teknologia mahdollistaa paljon, mutta mahdollistaako johtaminen tai toimintatavat uuden oppimisen?
Koulutukset eivät jalkaudu välttämättä toimintaan, vaan Sankalan mukaan työyhteisö on varsinainen oppimisympäristö. Osaaminen on olennainen osa työkykyä ja organisaatiossa oppiminen on jokaisen vastuulla.
-Opettele joka päivä jotain uutta ja jaa oppimaasi muille. Jatkuva oppiminen ei ole erillinen osa työtä, vaan osa sitä. Vuosituhannen tärkein taito on halu ja kyky oppia, Sankala painotti.
Saman teeman ympärillä käytiin myös paneelikeskustelu. Keskusteluun osallistuivat sisäministeriön hätäkeskusylitarkastaja Rami Ruuska, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio, Poliisihallituksen ylitarkastaja Susanna Sankala, Pelastusopiston vanhempi opettaja Titta Lindholm sekä ylipäivystäjä ja HALin luottamusmies Eliisa Kähtävä.
Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa lainsäädännön muutoksia ja niiden vaikutusta hätäkeskuspäivystäjän työhön, koulutuksen sisältöä ja tarvetta kehittyä jatkuvasti. Kaiken teknologian ja muutoksen taustalla on kuitenkin aina hätäkeskuspäivystäjä ja hänen osaamisensa – myös niissä tilanteissa, joissa teknologia jostain syystä pettäisi.
– Mitä meillä on jäljellä, kun mitään ei ole jäljellä? Kynä, paperi ja ammattitaito, ylipäivystäjä Kähtävä painotti.
Paneelikeskustelussa puhuttiin paljon myös tekoälystä ja muusta teknologian kehityksestä. Moniviranomaistoiminta ja kansallinen turvallisuus eivät ole nopeimpia vastaamaan teknologisiin muutoksiin, mutta teknologinen kehitys on Hätäkeskuslaitoksessa huippuluokkaa. Koko ajan pohditaan, miten työtä voisi kehittää päivystäjää ja asiakasta paremmin palvelevaksi.
Päivän päätteeksi Kim Nikula teki yhteenvetoa päivän teemoista ja puhutteli sekä Hätäkeskuslaitoksen johtoa, hätäkeskuspäivystäjiä että yhteistyöviranomaisia. Teknologia oli myös Nikulan puheessa.
– Tulevaisuuden osalta on monenlaisia visioita, ja siksi onkin tärkeää valikoida ne teknologiat, jotka tukevat toimintaa ja ennen kaikkea hätäkeskuspäivystäjää.
Teksti ja kuvat: Maarit Krok, Tuula Kukonlehto
