Hätäkeskusammattilaiset ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet Hätäkeskuslaitoksen toiminnan auditointia. Taustalla ovat nopeasti muuttuvat asiakkuudet ja toimintaympäristö.
Hätäkeskuslaitoksen toiminnan auditoinnille olisi tarvetta, sillä pienetkin muutokset työn arjessa voivat virastotasolla saada merkittäviä seurauksia. Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin varapääluottamusmies Patrick Tiainen nostaa esille ensihoidon tehtävänkäsittelyn uudistuksen.
– Uudistus on koettu kentällä ja hätäkeskuksissa hyväksi. Ensihoitopuheluiden tehtävänkäsittelyaika on kuitenkin pidentynyt melkein minuutin, ja ensihoitotehtäviä on hätäkeskuksessa vuorokaudessa paljon. Se vaikuttaa jo merkittävästi kokonaisuuteen, Tiainen huomauttaa.
Hätäkeskuspäivystäjän työ on ollut jatkuvassa muutoksessa myös esimerkiksi digitalisaation sekä järjestelmä- ja lainsäädäntöuudistusten vuoksi.
Hätäkeskuslaitoksessa auditointiin suhtaudutaan maltillisesti.
– Auditoinneista ei ole koskaan haittaa, mutta sen toteuttava taho ja laajuus on toinen kysymys. Jos halutaan laajempi ja ulkopuolisen tekemä auditointi, sen pitäisi näkyä myös Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteissa, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio sanoo.
Hätäkeskusammattilaisten seminaarissa tammikuussa 2024 Vainio totesikin, että auditointi tulisi saada sisäministeriön aloitteeksi. Tiainen pitää ajankohtaa nyt otollisena, sillä alueellisten tilanne- ja johtokeskusten kehittämistyö mahdollistaisi myös Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kokonaisvaltaisen tarkastelun.
Hätäkeskuslaitoksen toiminnan auditointia ei ole aiemmin toteutettu, mutta esimerkiksi Pelastusopisto on tehnyt hätäkeskuspäivystäjätutkinnon koulutussisältöjen auditoinnin.
”Auditoinnit antavat mahdollisuuden nostaa epäkohtia keskusteluun.”
Hätäkeskuspäivystäjän työ pirstaloituu
Vainio on yleisesti ottaen tyytyväinen Hätäkeskuslaitoksen toimintaan, sillä laitos on ollut viimeiset neljä vuotta kansalaisilla teetetyn julkishallinnon luottamus ja maine -tutkimuksen kärkikolmikossa ja sisäistä laadunvalvontaa tehdään koko ajan.
Tiaisenkin mielestä Hätäkeskuslaitos on suoriutunut hyvin ja onnistunut luomaan luotettavan kuvan kansalaisille.
– Se ei kuitenkaan poissulje sitä, että samaan aikaan hätäkeskuspäivystäjän työ pirstaloituu.
Keväällä 2024 Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkönä aloittanut Emma Paasonen pitää auditointeja tärkeinä. Hän on omassa työssään pyrkinyt hyödyntämään sisäisen auditoinnin prosesseja hahmottaakseen kokonaiskuvaa Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta.
– Auditoinnit ovat hyviä työkaluja kehityskohteiden tunnistamiseen. Ne antavat myös mahdollisuuden nostaa epäkohtia keskusteluun, Paasonen sanoo.
Samaa mieltä on Tiainen.
– Epäkohdat eivät tule ilmi ilman avointa keskustelua. Me ja tilannekeskukset teemme paljon päällekkäistä työtä, jota emme voi jakaa toisillemme tietosuojakysymysten vuoksi. En usko, että se on lain perimmäinen tarkoitus.
Mitä hätäkeskuspäivystäjät haluavat auditoinnilta?
Auditoinnilla tarkoitetaan järjestelmällistä prosessia, jolla kehitetään organisaatiota arvioimalla laajasti sen toimintaa.
Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin varapääluottamusmies Patrick Tiainen kertoo esimerkkejä asioista, joita auditoinnissa tulisi selvittää: Vastaako päivystäjän todellinen työ tehtävänkuvausta? Onko työssä sellaisia kipukohtia, joille pitäisi tehdä jotain? Ovatko kaikki hätäkeskuksen toiminnat ja tehtävät järkeviä?
Hätäkeskuspäivystäjät toivoisivat, että Hätäkeskuslaitos laatisi hätäkeskuspäivystäjän työlle laatukriteerit. Lisäksi he ovat pyytäneet toistuvasti, että laitos arvioisi, kuinka paljon hätäpuheluita yksittäinen päivystäjä voi työvuorossa ottaa vastaan.
Hätäkeskuslaitoksen uusi strategiakausi käynnistyy vuoden 2025 alussa, ja yksi sen keskeisistä teemoista on laatu. Laatukriteereitä ei kuitenkaan ole lähiaikoina odotettavissa.
– Laatukriteerit eivät ole tällä hetkellä työn alla, mutta laadun kehittämisen eteen tehdään jatkuvasti töitä. Laatukriteerien määrittely ei ole poissuljettu tulevaisuudessa, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen toteaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pixabay & SPAL / Mikko Vähäniitty
