Rami Ruuska aloitti hätäkeskusylitarkastajana syyskuussa työskenneltyään sitä edeltävästi sisäministeriössä pelastusylitarkastajana.
– On mukava tulla tehtävään, jossa huippuammattilaiset käyttävät huipputeknologiaa, Rami Ruuska sanoo.
Hätäkeskus on Ruuskan mukaan toimialana kokoaan suurempi.
– Se on avun ensimmäinen lenkki, ja sen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Meidän on sisäministeriössä pidettävä huoli siitä, että kaikilla päättäjillä on ymmärrys Hätäkeskuslaitoksen suuresta roolista ja toiminnan edellytyksistä.
Hän pitää hyvänä myös henkilöstön osallistamista ja järjestöjen äänen kuulemista.
– Asioita voi ajaa eteenpäin ponnekkaammin, kun saadaan yhteinen mielipide kuuluviin. Kun henkilöstöä ja järjestöjä osallistetaan, sitoutuminen on molemminpuolista. On hyvä, että kaikkien osapuolten tarpeet ja mielipiteet tulevat kuuluviin jo valmisteluvaiheessa.
Tietosuoja-asetuksen tulkinta haastaa totuttuja käytäntöjä
Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitos elää Ruuskan mukaan seesteisempää vaihetta kuin pitkään aikaan. Pahin henkilöstöpula vaikuttaa helpottaneen, eikä isoja tietojärjestelmäuudistuksia ole tiedossa.
Ruuskan mielestä toimintaa tulee jatkossa kehittää niin, että pelastustoimi, poliisi ja ensihoito voivat paremmin hyödyntää Erica-järjestelmän vielä käyttämättä olevia ominaisuuksia.
– Kehittäminen vaatii hyvää yhteistyötä viranomaisten ja Hätäkeskuslaitoksen välillä. Yleisesti ottaen tietojärjestelmien ja tekoälyn hyödyntäminen tulevat varmasti olemaan myös Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuutta, Ruuska visioi.
”Tiedon pitäisi pystyä kulkemaan viranomaisten välillä helpommin.”
Hätäkeskuspäivystäjät ovat olleet huolissaan Hätäkeskuslaitoksen ja kentän toimijoiden synergian heikentymisestä. Kiristyneet tulkinnat tietosuoja-asetuksesta haastaa totuttuja käytäntöjä ja vaikeuttaa yhteistyötä sellaisena kuin se tähän asti on ollut.
– Tiedon pitäisi pystyä kulkemaan viranomaisten välillä helpommin. Välillä mietityttää, eikö viranomaisilla olisi helpompiakin tapoja hoitaa asioita, kun olemme kuitenkin salassapitovelvollisia. Tietosuojalainsäädäntöä täytyy tietysti noudattaa, ja teemme sitten sisäministeriön hallinnonalalla tarvittavia muutoksia käytäntöihin.
Ruuska korostaa, että synergiaa ei saa hävittää, vaan viranomaisten on kyettävä laajamittaiseen yhteistyöhön.
– Kaikkien toimialojen ja viranomaisten pitää pystyä tekemään yhteistyötä ja kehittää toimintaa yhdessä. Meidän täytyy tehdä asioita yhdessä, koska Hätäkeskuslaitos tarjoaa palvelua kaikille viranomaisille.
Työhyvinvoinnin kautta parempaa pitovoimaa
Pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjien koulutusuudistushanke päättyi viime vuoden lopulla. Työryhmä päätyi esittämään kahta vaihtoehtoa koulutuksen uudistamiseksi, mutta hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen ei ole luvassa suuria muutoksia.
– Koulutukseen on oltu kohtuullisen tyytyväisiä, eikä siihen siksi ole esitetty isoja muutoksia. Viilausta ja päivityksiä koulutus varmasti tarvitsee, mutta isompia linjamuutoksia ei ole tulossa, Ruuska sanoo.
Hätäkeskuspäivystäjistä on ollut pulaa, ja koulutusmäärien kasvattamiselle on alalla kova tarve. Tuoreessa hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole luvattu kasvattaa hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärää.
”On tärkeää, että saamme nykyisen koulutuksen turvattua.”
– Henkilöstön riittävyyden kanssa on ollut ongelmia, mutta tilanne on tällä hetkellä parempi kuin aiemmin. On tärkeää, että saamme nykyisen koulutuksen turvattua ja meillä valmistuu riittävä määrä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päivystäjiä.
Ruuskan mukaan monet asiat vaikuttavat työssä viihtymiseen ja henkilöstön pitovoimaan. Hänen mukaansa esimerkiksi vaihtoehtoisia urapolkuja on Hätäkeskuslaitoksessa hyvin tarjolla myös hätäkeskuspäivystäjille, mikäli on kiinnostunut kouluttautumaan työn ohella.
Myös harkintavallan palauttamisella yksittäisille päivystäjille hän uskoo olevan merkitystä hyvinvoinnille.
– Viimeisimmän pelastustoimen tehtävänkäsittelyn uudistamisen yhteydessä toin esille useita kertoja, että hätäkeskuspäivystäjälläkin pitää olla harkintavaltaa olla lähettämättä yksiköitä tai tehdä muutoksia. On päivystäjän ammattitaitoa tehdä ja arvioida ratkaisuja.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: sisäministeriö, Tero Lähdesmäki
