Pelastustoimen talouden asetelma on haastava. Jos hallituksen sote- ja pelastustoimen uudistus etenee, kuntien pitäisi pystyä huolehtimaan pelastuslaitosten riittävästä resursoinnista vielä kahden vuoden ajan.
Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta tulee eduskunnan käsittelyyn tilanteessa, jossa pelastuslaitosten rahoituksessa on noin 81 miljoonan euron vajaus. Summa muodostuu esimerkiksi toimintavalmiuden puutteiden korjaamisesta ja varallaolojärjestelmien muutoksista.
– Vastuu alueellisen palvelujärjestelmän rahoituksesta on tällä hetkellä kunnilla, muistutti pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriön järjestämässä Pelastustoimen ajankohtaispäivässä 22. tammikuuta.
– Haasteena on, kuinka ankarassa julkisen talouden tilanteessa huolehditaan vuosien 2021 ja 2022 riittävästä rahoituksesta.
Tulevat kuntavaalit ovat Kohvakan mukaan kansallisen turvallisuuden poliittisessa ytimessä.
– Miten tulevat valtuustot huolehtivat pelastustoimesta kuntalaistensa hyväksi, kysyi pelastusylijohtaja.
Hyviä esimerkkejä alueellisen pelastustoimen rahoituksesta on onneksi tullut Kainuusta ja Helsingistä, Kohvakka mainitsi.
Pelastuslaitosten arvioiman rahoitusvajeen lisäksi sisäministeriössä on havaittu muitakin rahoitustarpeita. Luvut tarkentuvat tänä vuonna, mutta jo nyt ministeriössä on tunnistettu ainakin muutamien kymmenien miljoonien pysyvä lisärahoitustarve muun muassa johtamisjärjestelmien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä huoltovarmuuden kehittämisessä. Nämä rahoitustarpeet kohdistuvat valtion budjettiin.
Resurssien turvaaminen on ydinkysymys
Ajankohtaispäivän ohjelmassa oli kaksi paneelikeskustelua, joista ensimmäisessä aiheena oli pelastustoimen uudistuminen osana sote-uudistusta.
Jos hallituksen esittämä uudistus etenee, alueelliset pelastustoimen muuttuvat vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden pelastustoimiksi. Pelastuslaitoksissa pelastustoimen tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen – lukuun ottamatta Helsinkiä, jossa pelastustoimi jatkaa kaupungin toimintona. Henkilöstön siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä.
Uudistuksessa sisäministeriön tavoitteena on vahvistaa pelastustoimen valtakunnallista ohjausta. Paneelikeskusteluun osallistunut Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto näki, että oleellista on ohjauksen laatu.
– Ohjauksessa korostuvat johdonmukaisuus, selkeys ja tarkoituksenmukaisuus. Johdetaan oikeita asioita, eikä mikromanageerata. Erityisesti korostuu kentän tilanteen tuntemus. Jos ohjataan asioihin, jotka eivät kentällä ole mahdollisia, todennäköisesti epäonnistutaan, Aarto esitti.
Operatiivisen toiminnan kehittymisessä oleellista on resurssien määrä, näki Aarto:
– Resurssien turvaaminen on koko uudistuksessa ydinkysymys.
Sisäministeriö ponnistelee rahoituksen suhteen, vakuutti kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.
– Uudistuksessa pitää pystyä takaamaan se, että meillä on riittävästi osaavaa henkilöstöä. Tulevien vuosien kehityksestä emme kuitenkaan tiedä, kuten korona on meille osoittanut. Yritämme parhaamme, että rahoitus on riittävä, Pimiä totesi.
Paneelikeskustelussa kysyttiin myös, miten pelastuslaitosten henkilöstöä tuetaan muutoksessa. Kansliapäällikkö Pimiä peräänkuulutti avointa keskustelukulttuuria.
– Johdolla on vastuu muutoksen ohjaamisesta. Henkilöstön näkökulmasta se tarkoittaa, että kerrotaan kaikissa vaiheissa avoimesti siitä, mitä on odotettavissa.
Lue lisää aiheesta:
- Sote-maakuntauudistus ei saa rapauttaa pelastustoimen toimintakykyä. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin kannanotto 16.10.2020
- Kaksi vuotta aikaa valmistella valtionrahoitusta. Pelastusalan ammattilainen 4/2020 -näköislehti
- Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämisestä eteni eduskunnan käsiteltäväksi. Pelastusalan ammattilaisen verkkojuttu 14.12.2020
Kuva: Arkistokuva Keski-Uudenmaan pelastuslaitosten palomiesten harjoituksesta.
