Hyvinvointialueita perustettaessa esitetyt uhkakuvat säästöistä ovat nopeasti tulleet todeksi usealla alueella. Pohjois-Savon pelastuslaitos sai reilun kolmen miljoonan euron säästövelvoitteen tämän ja kahden seuraavan vuoden ajaksi.
— Säästöpaineet vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin, vaikka tilanne ei suoraan omien virkatehtävien hoitoon vaikuttaisikaan, sanoo Kuopion palomiesyhdistys Spalin puheenjohtaja Marko Petjala.
— Moni miettii, mikä on oman työn tulevaisuus pelastuslaitoksella.
Petjala ennakoi, että säästövelvoitteet voivat tulevaisuudessa vaarantaa pelastuslaitoksen kyvyn hoitaa lakisääteisiä tehtäviään.
— Tässä taloustilanteessa on selvää, että pelastuslaitoksen ei kuuluisi olla hyvinvointialueen hallinnossa. Olemme siellä pieni tekijä, mutta saamme samalla tavalla velvoitteita kuin muutkin toimialat.
Toisaalta Pohjois-Savossa pelastustoimessa on hyvä tilanne asemaverkon suhteen, sillä pitkään kertynyttä korjausvelkaa on saatu purettua uusien pelastusasemien myötä. Huhtikuussa otettiin käyttöön Kuopion kantakaupungin uusi keskuspelastusasema.
— Työvälineet ja työympäristöt ovat ajan tasalla. Tällä on ehdottomasti myönteisiä vaikutuksia pelastushenkilöstön työssä viihtymiseen ja jaksamiseen, Petjala toteaa.
Kuopion pelastusasemat sijaitsevat Itkonniemessä, Petosella ja Neulamäessä. Asemien sijainnit ovat haasteellisia. Aluehallintovirasto on antanut pelastustoimelle korjausmääräyksen toimintavalmiusaikoihin liittyen.
— Lähtöaikojen parantamiseksi on tehty paljon työtä, ja henkilöstö on ollut tässä mukana, Petjala kertoo.
Luottamusmies Jari Pääkkönen muistuttaa, että toimintavalmiusaikojen parantamisessa tulee varmistaa työturvallisuus.
— Emme myöskään voi vaarantaa yleistä liikenneturvallisuutta hälytysajossa, Pääkkönen sanoo.
Pelastuslaitos on päättänyt lopettaa sivutoimisen henkilöstön varallaolon koko alueella. Tämän johdosta hälytysvasteisiin on tehty muutoksia. Pienempien paikkakuntien hälytyksiin lähtee yksiköitä lähimmiltä suurilta ja keskisuurilta pelastusasemilta, joilla on vuorokautinen miehitys.
— Muutos johtaa tehtävämäärän lisääntymiseen. Jatkossa näemme, millaisia kerrannaisvaikutuksia sillä on pelastustoimen valmiuteen, Petjala sanoo.
— Kuinka organisaatio kestää päällekkäisiä tehtäviä nykyisillä vahvuuksilla? Tämä kysymys tulee eteen jo tulevan maastopalovaroituskauden aikana, Pääkkönen jatkaa.
Pohjois-Savossa on yleensä ollut hyvä tilanne henkilöstön saatavuuden suhteen. Kuitenkin nyt nähdään, että säästöjen paineessa yksittäisiä työntekijöitä siirtyy naapurialueiden pelastuslaitoksiin. Jatkossa onkin tärkeää, että pelastuslaitos kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten säilyttää nykyinen henkilöstö.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Arkistokuva, Pohjois-Savon pelastuslaitos
