Hyvinvointialueiden taloustilanne ajaa pelastuslaitokset vaikeuksiin: säästötoimet näkyvät henkilöstössä, kalustossa ja työturvallisuudessa. SPALin kysely paljastaa karun kuvan säästöjen vaikutuksista.
Hyvinvointialueisiin kohdistuu suuria menojen sopeutuspaineita. Monilla alueilla jo päätettyjen leikkausten rinnalle etsitään uusia säästökohteita. SPALin tietojen mukaan useilla alueilla ensi vuoden talousarvio ei riitä ylläpitämään pelastustoimen lakisääteisiä palveluita nykyisellä tasolla.
SPAL kysyi jäsenyhdistyksien aktiiveilta, mitä vaikutuksia hyvinvointialueiden taloustilanteella on pelastustoimeen ja sen henkilöstöön. Kyselyyn vastasi 13 hyvinvointialueelta 20 pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja yhdistyksen puheenjohtajaa.
Vastanneista 13 alueista 12 ilmoitti hyvinvointialueen kohdistaneen säästöjä pelastuslaitokseen. Vain yksi alueista ilmoitti, että säästöjä ei ole kohdistunut tai että niillä ei ole ollut vaikutuksia pelastustoimeen.
Säästöt ovat iskeneet erityisesti kalusto- ja ajoneuvohankintoihin, mutta myös hälytysrahojen leikkaukset ovat yleisiä. Talouden tiukkuus näkyy monin paikoin myös henkilöstömäärässä: määräaikaisten työntekijöiden sopimuksia ei ole jatkettu, työvuorovahvuuksista tingitään, ja henkilöstöpulassa pelastustoimen yksiköitä on otettu pois vahvuudesta.
Säästövaatimusten yleisiä seurauksia ovat myös varustehankintojen jäädyttäminen, ylityökiellot ja paloasemien sulkemiset.
”Vajaa pelastusyksikkö on uusi normaali.”
”Ensi vuonna alkaa leikkaukset kalustorahaan ja investointeihin.”
”Määräaikaisten ensihoitajien työsuhteita ei jatketa.”
”Säästöjen takia tingintään perustehtävästä. Kuormittaa henkilöstöä, joka haluaa tehdä työnsä laadukkaasti ja turvallisesti.”
”Alipäällystön koulutuspäiviä ei järjestetä.”
Vastaajien edustamista hyvinvointialueista kuudella oli käynnistetty pelastustoimea koskevat yt-neuvottelut, kun taas seitsemällä alueella niitä ei ollut aloitettu. Jos yt:t olivat käynnissä tai käyty, koskivat ne melko tasaisesti kaikkia ammattiryhmiä, mutta yleisimmin ensihoitajia ja ensihoidon kenttäjohtajia.
Osalla pelastuslaitoksia säästötoimet, kuten sijaisten vähentäminen, avointen virkojen jäädytys tai muut henkilöstövoimavaroihin vaikuttaneet toimet, olivat lisänneet työntekijöiden työkuormaa merkittävästi (11 %) tai jonkin verran (28 %). Vastaajista 33 % ilmoitti, ettei työkuorma ollut kasvanut ja 28 % ei osannut sanoa.
SPALin aktiivikyselyyn vastanneista 58 % arvioi, että säästöillä on ollut vaikutuksia pelastustoimen toimintavalmiuteen. 32 % mukaan näin ei ollut käynyt, ja 10 % ei osannut sanoa.
”Asemia menee vahvuuksien pienentyessä kiinni tai mennään vajaalla.”
”Ensihoitajien työkuorma on kasvanut. Lisäksi pelastajat paikkaavat useammin ensihoitoa.”
”Ylityörajan pudotus vaikuttaa pelastustoimintaan ja sen tehokkuuteen.”
Henkilöstövahvuuksien vähentämisen vaikutukset työturvallisuuteen vaihtelevat alueittain. Aktiivikyselyn vastauksista selviää, että joillakin alueilla vuorovahvuuksista säästäminen on vielä niin uusi asia, ettei kokemusta ole kertynyt, kun taas toisaalla on jo toistuvasti havaittu tilanteita, joissa henkilöstön työturvallisuus on heikentynyt.
Teksti ja kuvat: Mikko Terävä
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.
