Pelastustoimi on jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Aluevalmistelussa on tärkeää osallistaa pelastushenkilöstö muutokseen.
Hyvinvointialueiden väliaikaiset valmisteluelimet eli vatet käynnistävät työnsä viimeistään syyskuussa. Ne vastaavat toiminnan ja hallinnon valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuustot ja niiden asettamat aluehallitukset aloittavat ensi vuoden alkupuolella.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat vuoden 2023 alusta alkaen 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki.
— Olemme siirtyneet uudistuksen toimeenpanovaiheeseen. Tilannekuva tarkentuu vielä, mutta pääosin alueiden valmisteluelimissä pelastuslaitosta edustavat pelastusjohtajat, kertoo sisäministeriön projektipäällikkö ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.
Osa vateista tekee sekä valmistelutyötä että päätöksiä. Osa vateista keskittyy päätöksiin ja valmisteluun on nimetty henkilöt erikseen. Jälkimmäinen malli on käytössä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa aloittaa hyvinvointialueen pelastuspäällikkö syyskuussa. Hän on pelastustoimen vastuuvalmistelija, joka tuo esitykset vaten päätettäväksi.
Hyvinvointialueet päättävät itse valmistelun organisoinnista. Sisäministeriöstä on esitetty, että henkilöstö- ja yhteistoimintaryhmiin varmistetaan päätoimisen pelastushenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten edustajien osallistuminen. Tiedon vaihto ja vuorovaikutus hyödyttää sekä tulevia työnantajia että henkilöstöä.
— Isossa muutoksessa henkilöstön laaja osallistuminen on tärkeää. Hyvinvointialueiden valmisteluasioista pääosa koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Siksi pelastustoimialan tarpeet ja näkemykset tulisi saada esiin myös henkilöstöryhmien kautta, toteaa Viitaniemi.
Yhteistoimintamenettelyt ensi keväänä
Henkilöstön siirto hyvinvointialueelle tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteella ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- ja virkasuhteiden oikeudet ja velvollisuudet.
Yhteistoimintalain mukaiset varsinaiset yhteistoimintamenettelyt ovat edessä ensi keväänä ja ne on saatava päätökseen hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta 2023. Hyvinvointialueiden väliaikaishallinto tulee tekemään henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia, joten senkin tulee noudattaa yhteistoimintalain periaatteita.
Useissa pelastuslaitoksissa on elokuun aikana järjestetty henkilöstölle ensimmäiset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet tulevasta muutoksesta. Viitaniemi kannustaa työpaikkoja avoimeen vuorovaikutukseen.
— Työnantajan tehtävänä on viestiä muutoksesta ja mahdollistaa yhteistoiminta. Toivon, että pelastuslaitosten henkilöstö seuraa uudistusta ja osallistuu siihen virallisten kanavien kautta ja muutenkin. Kun henkilöstö antaa työnantajalle palautetta ja esittää kysymyksiä, nousevat tärkeät asiat esiin valmisteluvaiheessa.
Ministeriöt ohjaavat hyvinvointialueita neuvotteluilla
Hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitusperusteeseen vaikuttavat asukasmäärä, asukastiheyskerroin ja riskikerroin. Valtionrahoitus on yleiskatteellista eli sitä ei ole korvamerkitty tietyn palvelun järjestämiseen: hyvinvointialue päättää rahankäytöstään.
Ministeriöt ja hyvinvointialueen johto käyvät strategiset ohjausneuvottelut vuosittain. Pelastustoimen osalta sisäministeriö ohjaa strategisia tavoitteita ja alueen palvelutasoa, jota aluehallintovirasto valvoo.
— Valtionrahoituksesta on monia mielipiteitä, mutta itse katson siihen luottavaisesti. En näe uusia uhkia, koska olemme joutuneet kamppailemaan rahoituksesta kuntienkin kanssa, Viitaniemi sanoo.
Kuntien pelastuslaitoksille tänä ja ensi vuonna osoittama rahoitus määrittelee rahoitustason, jolla hyvinvointialueiden pelastuslaitokset käynnistyvät vuonna 2023.
— Monella pelastusalueella on osoitettu lisärahoitusta toimintavalmiuspuutteiden korjaamiseen sekä kehittämistoimiin, jotka liittyvät varallaolosta luopumiseen tai vähentämiseen. Näiden pelastuslaitosten osalta hyvinvointialueille siirrytään hyvällä rahoitustasolla.
— Osassa pelastuslaitoksia rahoitus vähenee. Niiden huoli on, ohjaako hyvinvointialue pelastustoimeen lisärahaa vai joudutaanko sopeutustoimiin.
Alueilla vaihtoehtoisia hallintomalleja
Hyvinvointialueiden hallinto muodostuu aluevaltuustosta, aluehallituksesta ja tarkastuslautakunnasta. Alueet voivat päättää, perustavatko ne muita elimiä esimerkiksi pelastustoimen asioiden käsittelyyn.
Sisäministeriö on esittänyt, että hyvinvointialueilla pelastustoimella olisi hyvä olla monijäseninen toimielin päätöksentekoon.
— Alueet tekevät päätökset aluevaltuustojen valinnan jälkeen. Hallintomalleissa on luultavasti eroavaisuuksia, projektipäällikkö Viitaniemi ennakoi.
Osa pelastuslaitoksista kannattaa pelastustoimen asioiden käsittelyyn keskittyvää toimielintä — kuten aluehallituksen jaostoa — osassa laitoksista toimittaisiin mieluimmin suoraviivaisesti hallituksen alaisuudessa.
